Suomi on verkkoyhteyksien takapajula,
jos mittarina käytetään nopeita kiinteitä yhteyksiä.
Viranomaiset ja poliitikot käyttävät mielellään eri mittaria
todistellakseen maailmalle oman työnsä onnistumista.
Mobiililaajakaistan käytössä Suomi on edelläkävijöiden
joukossa, kuten on ollut aina mobiilipalveluissa.
Erityisesti taajamien laitamilla on
alueita, joille kukaan ei edes tarjoa nopeita kiinteitä yhteyksiä.
Eilen julkisuuteen annettujen lukujen valossa jopa 65% suomalaisista
asuu tällaisilla alueilla.
Hei haloo, haloo, kiinteiden yhteyksien
sysiminen on iso ja kauan jatkunut ongelma. Viestintäministeri
Kiuru murehti asiaa helsinkiläisen kuituosuuskunnan
tiedotustilaisuudessa ihan kuin se olisi tullut yllätyksenä. Olisi
kuunnellut asiaan liittyviä viestejä aiemmin ja toiminut. Asiaan on
yritetty kiinnittää huomiota mm. Finnet-liiton toimesta. Eikö
Kiuru ymmärrä vai onko hän luottanut siihen, kuten ministereillä
on tapana, että asia hoituu jotenkin pois, kun sille ei tee mitään.
Tätä ongelmaa ei vaan hoidetakaan
virkamiesten vasemmalla kädellä, sillä tarvitaan täydellinen
politiikan muutos.
Kiinteiden verkkojen syrjäyttäminen
Tilanne on sen politiikan ansiota tai
syytä, näkökulmasta riippuen, jolla mobiilioperaattoreiden on
sallittu vapaasti kilpailla paitsi keskenään, mikä on hyvä asia,
myös niiden operaattoreiden kanssa, joiden liiketoiminta perustuu
kiinteisiin verkkoihin. Tämä on huono asia. Televiestinnän
toimialan pelisäännöt on jääräpäisesti pidetty sellaisena,
että mobiiliverkot ja kiinteät verkot olisivat eri markkinoita,
eivätkä siis kilpailisi keskenään.
Todellisuudessa mobiilioperaattorit
tarjoavat mobiililaajakaistaa vaihtoehtona kiinteille yhteyksille,
toisin sanoen kilpailevat kiinteitä yhteyksiä tarjoavien
operaattoreiden kanssa. Kiinteää verkkoa kaiken kukkuraksi
reguloidaan, kuin se olisi monopoli. Jälki on ollut rumaa. Suurin
osa kiinteän verkon operaattoreista on jo lyönyt hanskat tiskiin ja
hakeutunut itse tai tullut kaapatuksi mobiilioperaattoreiden syliin.
Mobiilioperaattori ei tarjoa reuna-alueilla kiinteitä yhteyksiä,
vaikka sillä sellaisia olisikin. Mobiiliverkosta saavat sijoittajat
rahansa pois nopeammin.
Mobiiliverkot eivät riitä
digitalisaation toteuttamiseen
Joku voi ihmetellä, mikä on ongelma.
Mokkula riittää yleensä yhteydeksi nettisurfailuun ja
pankkiasioiden hoitamiseen. Mokkula- tai kännykkäyhteydellä voi
yleensä katsoa videopätkiä vaikkapa Facebookista.
Pärjätäkseen kansojen välisessä
tehokkuuskilpailussa myös Suomen pitää edistyksellisempien maiden
tavoin digitalisoida suunnilleen kaikki, mikä on digitalisoitavissa
ja rakentaa julkiset ja kaupalliset palvelut uudestaan siten, että
ne hyödyntävät kaikki digitalisaation suomat mahdollisuudet.
Verkkoyhteyksien tarve kasvaa valtavasti. Myös televisio on menossa
vauhdilla verkkoon.
Kun kaikki palvelut ovat menossa
verkkoon, eivät mobiiliyhteyksien nopeus ja laatu riitä palveluiden
luotettavaan toimintaan. Verkkojen käyttö kasvaa valtavasti.
Mobiiliyhteyksiä rakennetaan koko ajan lisää, mutta silti niiden
kanssa tulee ongelmia. Kilpajuoksu kapasiteetin ja kasvavan käytön
välillä on jatkuvaa ja näkyy verkkojen ajoittaisena
tukkeutumisena. Kiinteillä verkoilla voidaan turvata yhteyksien
riittävä nopeus ja tasainen laatu.
Korpitaipaleiden takana saa valtion
tukirahoilla tehtyjä valokuituyhteyksiä ja kaupalliset toimijat
toimittavat niitä kerrostalokeskustoihin, mutta jo muutaman
kilometrin päässä keskustoista tarjotaan yhteydeksi
mobiiliverkkoja ja mokkuloita. Poikkeuksena ovat sellaiset alueet,
joilla kiinteistä verkoista vastaa itsenäinen alueellinen
operaattori, kuten Anvia Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan seuduilla.
Anvialla ei ole mobiiliverkkoa ja kiinteät yhteydet ovat sen
ydinliiketoimintaa ja ainoa keino saada asiakas verkkoonsa.
Ei Anviakaan aivan kaikkialle kuituja
vedä, kuten muinoin puhelinyhteyksiä. Miksi? Alueelliset yhtiöt
kilpailevat kiinteillä yhteyksillä paitsi asiakkaista, myös
omistajista. Jos yhtiön omistajat alkavat paeta ja laittaa rahansa
nopeammin tuottaviin kohteisiin, kuten mobiiliverkkoihin, ei yhtiöllä
ole tulevaisuutta. Myös kiinteiden verkkojen kannattavuudesta on
pidettävä huolta.
Liiketoiminnat erotettava
Mitä pitäisi tehdä? Pieni säätö
ei enää riitä, koska kiinteän verkon operaattorit ovat jo lähes
sukupuutossa. DNA, Elisa ja Sonera ovat kahmineet itselleen
markkinoita yhdistämällä alueellisia kiinteän verkon
operaattoreita itseensä. Näin tehtyään ne ovat minimoineet
kiinteän verkon investoinnit ja pakottaneet asiakkaat tyytymään
mobiiliverkkojen yhteyksiin kaikkialla, missä kiinteä verkko olisi
liiketoimintana haasteellista.
Jos viranomaiset ja lainsäätäjät
oikeasti haluavat saada kunnollisten kiinteiden verkkoyhteyksien
rakentamiseen puhtia ja Suomen edistyksellisten digitalisaatioon
panostavien maiden joukkoon, on kiinteän verkon ja mobiiliverkkojen
liiketoiminnat erotettava toisistaan eri yhtiöiksi.
Erottamalla kiinteän verkon
liiketoiminta sen kanssa kilpailevasta mobiiliverkkojen
liiketoiminnasta saataisiin jälleen kaikille alueille vähintään
yksi sellainen operaattori, jonka liiketoiminta perustuu kiinteisiin
verkkoihin. Päinvastoin, kuin mobiilioperaattoreilla, sellaisella
olisi motiivi tehdä kiinteitä yhteyksiä myös reuna-alueille.
2 kommenttia:
Kannatettava aloite erottaa mobiili- ja kiinteän verkon toiminta. Tämä kyllä auttaa kiinteän verkon operaattoreita selviytymään paremmin ja myös nopeuttaa laajakaistan saamista yhdistyneiden kuntien kuntakeskuksiin ja haja-asutusalueille. Kun nyt kiinteän verkon verkko-operaattorit eivät rakenna laajakaistayhteyksiä isojen taajamien ulkopuolelle, niin lukuisat pienet toimijat kuten kunnat ja osuuskunnat ovat ottaneet aloitteen rakentamiseen. EU-tuki tässä vääristänee kilpailua verkko-operaattoreiden kannalta. Toisaalta jättiyrityksenä Google tarjoaa 1Gbit/s valokaapeliyhteyksiä omakotialueillekin ja ei varmasti tappiolla (kts. http://fiber.google.com/ ). He vain sitouttavat ensin riittävän määrän asiakkaita hankintaan ja vasta sitten rakentavat. Näin pitäisi kiinteän verkon operaattoreiden toimia Suomessakin.
Lisäksi kuntien tulisi rinnastaa valokaapeleiden rakentaminen vesi- ja viemärijärjestelmien rakentamsieen: aina kun vesi ja viemäri tuodaan taloliittymään, samalla tuodaan valokaapeli ja tästä tulisi kirjoittaa laki. Joku vuosi sitten kukin operaattori laski oman valokaapelin viemärikaivantoihin uusille alueille, mutta kai tämä on jo järkeistynyt???
Valokaapelit ovat porskuttaneet jo +35 vuotta maan alla ja toimivat vielä. Investointi on jopa pitempi-ikäisempi kuin viemärit.
Mutta kuka noista teknologiaharppauksista tietää muuta kuin, että mobiili kehittyy luokkaa 5 vuoden harppauksin ja kiinteät hitaammin. Nyt kiinteällä puolella osataan korjata ylikuulumiset ja muut kupariparin signaalivääristymät ja enää tarvii vain rakentaa valokuitu talon nurkille (eikä koko taloon). Vanhalla kupariparilla saa G.fast teknologialla 500Mbit/s yhteyksiä jo 100 metriin, 200Mbit/s 200m.
(http://en.wikipedia.org/wiki/G.fast)
Hyvä kirjoitus, asiaa.
"Erottamalla kiinteän verkon liiketoiminta sen kanssa kilpailevasta mobiiliverkkojen liiketoiminnasta..." Taitaa olla ainut ratkaisu saada kiinteän verkon rakentaminen kasvuun.
Lähetä kommentti