Äärettömän jouten

Minussakin asuu ns. pilkunnussija. Vaikka en ole kaikissa asioissa tarkkana ainakaan kaiken aikaa, eräät asiat ottavat lähes aina päähän. Ääretön-sanan huoleton käyttäminen on yksi niistä. Voiko Kimi ajaa äärettömän tarkasti, pesuaine pestä äärettömän puhtaaksi tai joku asia olla äärettömän vaikea? Minusta Kimi voi ajaa täysin virheettömästi, siis äärimmäisen tarkasti ja äärimmäisen puhdasta voi tulla.

Toinen ärsykkini on huomioiminen. Pitääkö lasku maksaa, jos palvelun toimittaja ilmoittaa, että pitää huomioida vain rahoitusyhtiön kautta tulleet laskut? Riittääkö 'huomioiminen' eli huomioiden tekeminen, vai pitäisikö sittenkin 'ottaa huomioon' ja maksaa lasku?

Nämä ovat pikkuasioita, sen ymmärrän. Kieli ja käsitteet ovat aina muuttuneet, eikä elävä kieli sitä koskaan lopeta tekemästä. Mutta 'ääretön' on matemaattinen suure, joka tarkoittaa loputonta tai ikuisesti jatkuvaa ja minusta sen väärinkäyttö ei mene koskaan närästämättä läpi.

Kielen muuttumiseen liittyy silloin tällöin mieleeni tuleva pohde sanan 'jouten' taustasta. Voisiko olla niin, että vapaalla olevien ja mitään tekemättömien verrokkina on ollut joutsen, eli savolaisittain jouten (tai joskus jouhten). Mökkijärveni Joutenveden maisemiin kuuluu lukemattomia joutsenia. Eivät ne mitään näytä tekevän, vaan ovat jouten. Joutsenten joutenolo on näyttävää ja luonnollista.

Tyyniä Joutenveden poukamia valkealla kajakilla meloessani tunnen minäkin olevani jouten. Jos joku sanoisi äärettömän jouten, en huomioisi sitä mitenkään.

Visioita vai 'herroje huaveita'?

Finnet-liitto on koonnut joukon yrityksiä toteuttamaan tietoverkkoa, jossa kotien päätelaitteet pelkistetään näppäimistöiksi ja näytöiksi. Ohjelmistot ja muisti sijaitsevat verkossa ja kodit kytketään niihin nopeilla yhteyksillä. Hyvästit heitetään hankaluuksia aiheuttaville PC:ille.

Jenkkiperäisten konsulttiopusten viljelemä käsitys visiosta on sama, jota eräissä menestyneissä yrityksissä nimitetään strategiseksi tahtotilaksi. Yritysten strategiassa se on usein muotoa "vuonna 2011 olemme johtava xxx". Hämmästyttävän usein sen perustaksi ei esitetä minkäänlaisia markkinanäkymiä tai uskottavaa näkemystä tulevasta kehityksestä. Näin visio jää ilman kytkentää todellisuuteen ja se joutaa kategoriaan "herrojen haaveet".

Minä yritän käsitteiden vastavirtaan. Yrityksellä, jolla ei ole uskottavaa näkemystä tulevaisuuden palvelutarpeista, markkinoista tai teknologioista, ei ole visiota, vaikka se kuinka näkisi itsensä tulevana markkinajohtajana. Uskottava on sellainen visio, jonka voi perustella ja johon myös muut voivat uskoa.

Esimerkiksi kelpaa matkaviestinnän visio 80-lopulta: "Jokaisella suomalaisella on jonain päivänä oma matkapuhelin". Eihän siihen tietenkään kaikki uskoneet ja kehitystä vastaan jurnuttaneita oli paljon. Vision toteutuminen merkitsi monelle vallankumousta. Siihen uskoneiden voima oli kuitenkin valtava. Samaan "juoneen" yhtyivät matkapuhelinverkkoja ja -palveluita operoineiden lisäksi Nokia kilpailijoineen ja vahvat kansainväliset yhteistyöorganisaatiot ja kaikkein tärkeimmät vaikuttajat, eli nopeasti kasvanut asiakaskunta.

Johtamallani Telen matkapuhelinyksiköllä, joka oli yhteisen vision kantava voima Suomessa ja edelläkävijä kansainvälisesti, oli myös oma strateginen tahtotilansa - olla ehdoton markkinajohtaja. Jos konsultit olisivat saaneet häärätä tai liian usea olisi lukenet amerikkalaiset bisnesopukset, olisi sitä kutsuttu visioksi ja vaikuttaminen koko toimialan kehitykseen yhteisen jaetun vision avulla olisi jäänyt muille.

Finnetillä on nyt visio ja onnittelen heitä siitä. Sen toteutuminen merkitsisi renessanssia perinteiselle puhelinpalvelulle. Kun nosti luurin ja pyöritti kampea, vastasi operaattori ja yhdisti puhelun tai toimitti palvelun. Tulevaisuuden luuri on näppäimistö ja näyttö, operaattorin virkaa hoitaa mahtava älyverkko, "supermatrix".

Visio on melko samanlainen, jota tarjosin Soneraksi muuttuneelle Telelle joskus 90-luvun puolivälissä ja sen jälkeen. Kutsuin sitä nimellä "Pena" ja joissakin yhteyksissä sen otsikko oli "valintaäänestä valikoksi". Pena tarkoitti liittymää eli verkon käyttöoikeutta, joka hoiteli asiakkaalle yhteyksien kytkemisen lisäksi mm. poissaolopäivystystä ja tulevaisuudessa yhä enemmän automaattisia tehtäviä. Siis liittymästä piti tuleman PErsonal Network Assistance. Se lähettää omistajalleen "luuria" nostettaessa valintaäänen sijasta valikon (MyView), josta halutut palvelut saa klikata.

Minäpä lopetan tähän, mutta lupaan palata asiaan. Kerron kuinka Sonera ryssi vision ja kuinka uskon Finnetin visiolle käyvän. Kaikki hyvätkään visiot eivät nimittäin toteudu.

Ps. Pyysin ja sain apua muutamalta tuttavalta otsikossa olevan savonkielisen viännöksen kirjoittamistavasta. Kiitos. Savo on monimuotoinen kieli ja yhtä oikeaa tapaa ei liene olemassakaan.