Nyt saa pistää tikulla silmään, sillä muistelen vanhoja. Löysin aarteen, CD-levyn, jolle olin varmuuskopioinut omia tiedostojani 90-luvun lopussa. Olin sillon Pekka Vennamon ristimä "Mr.Mobile", joka sai pitää puheita ja ennustaa tulevaisuutta. Pidin kai omia juttujani niin arvossa, että laitoin talteen :)
Seuraavassa on näyte. Se on juhlapuhe vuodelta 1996, jolloin Telen (tulevan Soneran) verkoissa oli yhteensä miljoona NMT- ja GSM-asiakasta. Monet esittämäni visiot ovat vieläkin visioita. Tässä puheessa esitän myös vision matkapuhelimen ja Internetin yhteispelistä. Minua harmittaa vieläkin se, etten saanut sitä operaattorin liittymälähtöistä visiota Sonerassa toteuttaa valtaan päässeen palvelusisältöjä korostavan liiketoiminta-ajattelun seurauksena.
---------------------------------------------------------------------------
Hyvät kutsuvieraat ja ystävät
Miljoona matkapuhelinliittymää ja tämä tilaisuus houkuttelevat esittämään visioita ja ennustuksia. Olemme pitäneet tapanamme järjestää suurten etappien johdosta toimialamme edustajille - asiakkaista ja laitekauppiaista tietoliikenneteollisuuden ja julkisen vallan edustajiin asti - samantapaisia tilaisuuksia, kuin tämä. 70-luvulla juhlittiin jokaista 10000 uutta liittymää. Nyt on tahti harventunut - kymmenen tuhannen raja ylitetään parin viikon välein.
Edellinen suuri tapaamisemme oli 1992, jolloin vietimme NMT:n kymmenvuotissyntymäpäivää. Silloin keskeinen kysymys oli, milloin miljoonan matkapuhelimen raja Suomessa rikottaisiin. Kaikki eivät tainneet uskoa, että koskaan tätä rajaa rikkoisimme, ja rohkeimmat ennustivat vuosituhannen vaihdetta, kuinkas muuten.
Historian ja menneen kehityksen kiittämisen lisäksi olemme pyrkineet tilaisuuksiemme yhteydessä katsomaan eteenpäin ja hakemaan haasteita ja suuntaa koko toimialalle. Johtavan matkapuhelinoperaattorin ominaisuudessa olemme aina halunneet kantaa vastuuta myös kumppaniemme menestyksestä.
Erityisesti nyt, kun televiestinnässä ja yhteiskunnassa tapahtuu suuria muutoksia, tulee esille koko joukko uusia kysymyksiä. Pääsemmekö entiseen tapaan kiihtyvällä nopeudella kahteen miljoonaan, kenties kolmeen? Suomalaisten lukumäärä on 5 miljoonaa, onko raja vasta siellä? Miksi kaikki ihmiset hankkisivat matkapuhelimen? Mikä on matkapuhelin viiden vuoden kuluttua? Kuinka toimialarakenne kehittyy? Kuka pärjää, kuka katoaa kuvasta?
Oikeiden kysymysten löytäminen saattaakin olla arvokaampaa tulevan kehityksen hallitsemiseksi kuin valmiit vastaukset. Tulevaisuutta koskevat kysymykset ovat sitä paitsi todennäköisemmin oikeita, kuin tulevaisuutta koskevat vastaukset. Oikeat kysymykset mielessään on helpompaa kohdata muuttuvat tilanteet, ja toimia niiden edellyttämällä tavalla kuin joutua jatkuvasti murehtimaan pieleen menneitä ennustuksiaan.
Mitä ovat oikeat kysymykset nyt?
Määrällinen ennustaminen, eli kuinka monta liittymää tai asiakasta meillä on vuoden, viiden vuoden tai kymmenen vuoden kuluttua, on tietenkin aina ajankohtaista nopeasti kehittyvällä ja kasvavalla alalla. Näiden ennusteiden perusteella tehdään kauaskantoisia ratkaisuja mm. taajuuksien jakamisessa, teknologian määrittelyssä ja verkkojen arkkitehtuurissa. Yleinen mielenkiinto seuraa liittymiemme lukumäärää maailmanlaajuisesti.
Olemme yleensä tarkastelleet myös sitä, mitä matkapuhelintekniikassa on tapahtumassa. Tämä asia on edelleen tärkeä, puhutaanhan yleismaailmallisista ties mitä modulaatiotekniikkaa käyttävistä ensi vuosituhannen järjestelmistä. Verkkojen peittoalueet? Nekin kehittyvät, mutta kun Tele tarjoaa jo tänään maanlaajuiset ja lähes globaalit NMT-GSM palvelut, ja peittää loputkin alueet Inmarsatin satelliittipalveluilla, ei peittoalueista oikeastaan enää voi paljon muuta sanoa, kuin että riittävästi peittää.
Tärkeimpinä kysymyksinä pidän kuitenkin niitä, jotka pyrkivät hakemaan syitä kehitykselle. Kysymykset, jotka ovat tyyppiä miksi, miten, minkälainen, kenelle, mitä siitä seuraa, mitä siihen liittyy, antavat meille eväitä vaikuttaa tulevaisuuteemme. On myös joukko kysymyksiä, joita nousee yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, sekä taloudellisten ja ekologisten arvojen perusteella. Onko kehitys hyväksi, hyötyykö kansantalous, väheneekö työttömyys, edistämmekö kestävää kehitystä? Kun matkapuhelimia on jo lähes joka neljännellä suomalaisella, ja kasvu on nopeampaa kuin koskaan aiemmin, ovat tällaiset kysymykset oikeutettuja, ja myös meidän tulee hakea niihin vastauksia.
Kuten tämän seminaarin ohjelmasta olette jo havainneet, olemme kannustamassa keskusteluun edellämainituista kysymyksistä ja laajentaneet pohdiskelumme matkaviestintää laajemmaksi. Tämä viestii sitä, että haluamme kytkeä matkapuhelimet laajempaan yhteyteen. Miljoona matkapuhelinta ovat mukana joka tapauksessa paitsi televiestinnässa myös yhä useamman ihmisen jokapäiväisessä tai oikeastaan jokahetkisessä elämässä.
Kaikkia kysymyksiä emme tänään varmasti löydä, emmekä kaikkiin tunnistamiimme kysymyksiin saa vastausta. Suurin osa vastauksista syntyy varmasti teidän kaikkien omissa ajatuksissa esiintyjien toivottavasti aiheuttamien herätteiden myötävaikutuksesta. Toivomme keskustelun jatkuvan myös tämän tilaisuuden jälkeen.
Puheenvuoroni otsikko on "Telen tuotteet osana viestinnän kehitystä". Jotta edes hieman pysyisin annetussa aiheessa, esitän jonkun ajatuksen siitä, kuinka me omalla tavallamme viemme eteenpäin sitä kehitystä, jota tietoyhteiskunnaksi kutsutaan.
Meille matkaviestinnän ihmisille keskeinen kysymys on se, mikä saa yhä useammat ihmiset ottamaan käyttöönsä matkaviestimen. Tähänastinen kehitys on riippunut lähinnä siitä, millä hinnalla on myyty kuinkakin pieniä matkapuhelimia. Telen tuotepanostus on ollut pääosin sen ratkaisemista, kuinka kaikki käyttäjät saadaan mahtumaan verkkoihin. Olemme toki itse osasyyllisiä ennusteet jatkuvasti ylittäneeseen kasvuun tekemällä kaikkemme kasvun nopeuttamiseksi. Olemme kehittäneet erilaisille käyttäjäryhmille sopivia liitymiä, ja palveluja, jotka lisäävät matkapuhelimien käytettävyyttä, hyväksyttävyyttä ja houkuttavuutta. Liikkuvien ihmisten palveluun kuuluu myös se, että verkkojen käyttöalueita on koko ajan laajennettu. GSM toimii jo yli 40 maassa ja NMT lähes joka kolkassa Pohjois-Euroopassa. Näitä asioita teemme myös vastaisuudessa.
Yhä useampi kehityshankkeemme liittyy kuitenkin siihen, kuinka palvelumme sisältöä ja ominaisuuksia voidaan kehittää yhä kasvavien asiakastarpeiden tyydyttämiseksi ja samalla uusien käyttäjäryhmien palvelemiseksi. Tästä on jo lukuisia käytännön esimerkkejä, kuten Privatel yrityksille, Privat ja Privat Family perhekonsepti yksityisille, ja tietenkin Kotisoitto, jossa yhdistetään luovalla tavalla älyverkon kautta matkapuhelinverkko ja kiinteä puhelinverkko.
Kotisoitto on jonkinlainen esisoitto joukolle palveluita, jotka tuotetaan verkosta ja sen omistussuhteista riippumatta verkkoihin liitetyillä älykkäillä laitteilla ja eri verkkojen ominaisuuksiin soveltuvalla asiakashallinnalla. Kotisoiton voi hankkia riippumatta siitä, onko siihen kytkettävä lankapuhelin Telen, HPY:n tai minkä tahansa muun operaattorin verkossa. Kotisoitossa on lisäksi huomionarvoista se, että se on käyttäjän, henkilön palvelu, vaikka sen "isäntäpalvelu" olisikin yrityksen omistuksessa. Matkapuhelinliittymästä irrallaanhan ei kotisoittoa ole olemassakaan. Lisää tämäntapaisia tuotteita on luvassa. Telen palveluihin kuuluu myös mahdollisuus eritellä toisistaan jo laskua kirjoitettaessa ne puhelut, jotka käyttäjä haluaa soittaa omaan laskuunsa niistä, jotka yritys on halukas maksamaan.
Tele esitteli ensimmäisenä maailmassa ITU:n Telecom 95 näyttelyssä viime syksynä virtuaalivaihteen, älykkään järjestelyn, jonka avulla matkapuhelimet saadaan toimimaan vaihteen alaliittymien tavoin. Privatelista tämä palvelu, joka on kaupallisesti tulossa markkinoille vielä tänä vuonna, eroaa siten, että siinä ei käytetä kiinteän verkon vaihdetta lainkaan. Yritykselle virtuaalivaihde liittymineen on ratkaisu, joka korvaa kiinteän vaihteen palveluineen. Tämän lisäksi jokainen käyttäjä saa kaikki normaalit matkapuhelinpalvelut.
Virtuaalivaihteen kehittelyyn liittyykin tämän puheenvuoroni ehkä merkittävin viesti uudesta matkaviestinnän kehityksen suunnasta. Virtuaalivaihteen ominaisuudet ovat hyvin monipuoliset. Jokaisen yrityksen tietoliikenneasioita hoitavat ihmiset tietävät, mitä merkitsevät jatkuvat muutokset palvelujen hallinnalle. Ihmisiä tulee ja menee, heidän palvelutarpeensa muuttuvat, ja Tele ja laitevalmistajat tuovat jatkuvasti tuotteisiinsa uusia palveluja ja ominaisuuksia. Matkapuhelinpalvelu on vielä siinä mielessä haastavampi, että sen voi ottaa taskussa mukaansa ja käyttää myös henkilökohtaisissa tarpeissa, ja silti se pitäisi jotenkin olla yrityksen hallinnassa.
Tähän asti matkapuhelinpalvelun ominaisuuksia on muutettu ottamalla yhteyttä Telen NMT-GSM asiakaspalveluun, joka päätteillään pääsee muuttamaan verkoissa olevia asetuksia. Myös parhaille NMT-GSM kauppiaille on annettu mahdollisuudet suoraan päätteiltä aktivoida ja muuttaa palveluita. Kun puhutaan sellaisista tuotteista kuin virtuaalivaihde on, tulee palvelujen managerointi välikäsien kautta työlääksi. Tapahtumia ja optioita on yksinkertaisesti liian paljon näin hallittavaksi. Ratkaisuksi löydettiin - niin, mikäpä muu kuin Internet tai oikeammin TCP/IP protokolla ja siihen tukeutuvat älykkäät ohjelmat. Virtuaalivaihteen ominaisuuksia voidaan siis muutella samaan tapaan hiirellä klikkailemalla, kuin Internetissä surfaillaan linkkejä käyttäen sivulta toiselle toiseen. Linkin korvaa aktivoitava tai muutettava palveluominaisuus.
Eikä tässä vielä kaikki. Se varsinainen uusi suunta matkaviestinnän kehittymiselle on vasta tämän edellisen soveltaminen laajemmalle käyttäjäjoukolle. Kun verkkojen ominaisuudet kerran joka tapauksessa virtuaalivaihteiden ja muiden monimutkaisten yrityksille suunnitelujen palvelujen vuoksi viritetään sellaiseen kuntoon, että koska tahansa asiakas voi aktivoida ja passivoida ja muutenkin muuttaa mielin määrin palvelunsa parametriasetuksia, miksi niitä ei sitten käytettäisi kaikkien asiakkaiden palvelemiseksi. Ja tämä puolestaan tekee mahdolliseksi yhä monipuolisempien palvelujen tuottamisen ilman, että niiden käyttö ja hallinta olisi vaikeaa.
Se, että periaatteessa jokaikinen matkapuhelinverkon käyttäjä voisi hallita omaa palvelukonseptiaan matkapuhelimen ohella Internetin kautta saamaan kuin virtuaalivaihdetta hallitaan, tarkoittaa käytännössä, että jokainen matkapuhelinasiakas on myös Internetasiakas ja matkapuhelinverkot ja Internet toimivat yhdessä. Liikkuvan asiakkaan tavoittaminen onnistuu entiseen tapaan, ja sen lisäksi hän voi hallita kommunikointiaan Internetin kautta paljon nykyistä monipuolisemmin. Hän voi ohjata tietyt puhelut vaikkapa sihteerille, mutta tarkasti valitsemansa suoraan itsellensä kännykkään. NMT-GSM vastaajaan lähetetyt telefaxit asiakas lukee tietenkin joko Internetin kautta tai tulostaa nykyiseen tapaan johonkin telefaxlaitteeseen. Kun tähän vielä yhdistetään kehitys, jossa matkapuhelimesta tulee todellinen matkaviestin - PC:n, organisaattorin ja kännykän yhdistelmä, on uuden maailman ainekset jo koossa. Loput on vain mielikuvituksesta ja ohjelmista kiinni.
On varmasti turhan aikaista luetella niitä kaikkia mahdollisuuksia, joita tällainen älyverkon, älykkään matkapuhelinverkon ja Internetin sekä päätelaitteissa olevien ohjelmien yhdistelmä tulee käytännössä tarjoamaan. Sen verran vakavasti otamme Telessä tämän mahdollisuuden, että olemme jo varanneet kaikille NMT-GSM liittymillemme myös Internetosoitteet. (Kuva, jossa 9400400063@gsm.inet.fi) En aivan vielä tänään uskalla todeta myös miljoonan Internet-asiakkaan rajan rikkoutuneen. Vie vielä oman aikansa, ennenkuin NMT-GSM-Inet- symbioosin palvelut konkretisoituvat jokaisen ulottuville. Tähän suuntaan olemme kuitenkin päättäneet mennä, ja tuloksia uskomme myös syntyvän. Miljoonas Internetasiakas ei tule olemaan 25 vuoden kehityksen takana.
Lopuksi haluan ottaa vielä kantaa muutamaan aiemmin mainitsemaani kysymykseen. Matkaviestinnän kasvun rajoja haettaessa on hyvä muistaa, että tietoliikenne kokonaisuudessaan on välittämistä, pohjimmiltaan ihmiseltä ihmiselle. Nimenomaan matkapuhelin on henkilökohtainen väline, joka toteuttaa juuri sitä tehtävää, jota käyttäjänsä haluaa. Se kulkee käyttäjänsä mukana, lähettää ja ottaa vastaan viestejä tai ohjaa ne muualle, yhdistää käyttäjänsä keskustelemaan toisen ihmisen kanssa ja sillä käyttäjä voi tilata itselleen mitä erilaisempia palveluja. Miksi ei jokainen ihminen lopulta haluaisi tällaista välinettä, jolla hän henkilökohtaisesti hallitsee omaa kommunikointiaan?
On vielä paljon ihmisiä, jotka uskovat, etteivät koskaan tarvitse kännykkää. Entä jos kännykkä avaakin tiet arkisten askareitten kätevämpään hoitamiseen? Yrityksissä on jo monet toiminnot rakennettu siten, että henkilökohtainen viestintäväline, tänään vielä lähinnä puhelimena käytettävä, on keskeinen ja välttämätön. Perheen sisäinen kommunikointi voisi myös sujua paljon näppärämmin, kun jokaisella olisi samaan perheen palvelukonseptiin kuuluvat henkilökohtaiset puhelimet.
Hinnat? Puhelujen hinnat ovat jo nyt samaa luokkaa - monesssa tapauksessa halvemmat, kuin perinteisellä lankapuhelimella, enkä usko niiden tulevaisuudessakaan nousevan. Sitäpaitsi, jotta langat voitaisiin varata niille paremmin sopiviin nopeaa tiedonsiirtoa tarvitseviin tarpeisiin, on puhelut järkevintä hoitaakin omilla matkapuhelimilla.
Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus? Verkon palveluja ja palvelukonsepteja tulee riittämään tavallisesta täydelliseen ja puhelimia on vähintään yhtä hyvät valikoimat. Edullisimmillaan puhelin voi olla jo parillakin omistajalla käynyt, ja sen hankkiminen ei ole kustannuskysymys. Digitaalimaailman tuotteet saattavat sitäpaitsi olla paljon pitkäikäisempiä, kuin vanhan ajan virityksiä vaativat koneet. Työtönkin tarvitsee kontakteja kauempana oleviin ihmisiin, ja hän jos kuka odottaa soittoa koska vain, missä vain.
Ihminen? Seuraava paneelikeskustelu käsittelee tätä aihetta, mutta en malta olla lopuksi lupaamatta sitä, että Telen matkaviestintää kehitetään ihmisten ehdoilla. Meille on tärkeää se, että jokainen suomalainen voisi jonain päivänä hyötyä omasta henkilökohtaisesta matkaviestimestään, emmekä tähän päämäärään voi päästä ilman jokaisen suomalaisen hyväksyntää. Vielä silloinkin, kun matkaviestimellä voi tehdä lähes mitä tahansa munankeittämistä ja ojankaivuuta ehkä lukuun ottamatta, suurin osa käytöstä on puhumista ihmisten kesken. Markkinointiviestinnän sloganit tulevat ja menevät, mutta aina on ajankohtaista kehottaa ihmisiä puhumaan toisillensa.
Tähän loppuun varamasti vielä mahtuu kiitokset kaikille niille, joiden ansiosta miljoonan matkapuhelimen raja on rikottu. Joukkoon mahtuvat kaikki ne viisaat miehet ja naiset, joiden linjanvetoja ja esimerkkiä lähdimme noudattamaan jo 70-luvulla. Yhteistyökumppaneistamme erityisesti matkapuhelinkauppiaat ansaitsevat maininnan. Heidän kanssaan aiomme jakaa myös tulevat kehitysvaiheet, sillä uskomme, että 25 vuoden aikana rakennettu luottamus toimii hyvänä perustana myös uusiin haasteisiin vastaamiselle. Niin, ja kiitos tietenkin fiksuille suomalaisille, jotka ovat matkapuhelimet niin moniin eri käyttötarpeisiinsa hankkineet.
Matti Makkonen
