Pää pystyyn Ike

1.4.2008 Täydennän tätä jokin aika sitten julkaisemaani kirjoitusta. Tänään Kanerva-keskustelu sai yhden etapin, kun arvostamani Jyrki Katainen vaihtoi ulkoministeriksi uuden miehen. Kanervan kyseenalaisesta siviilikäyttäytymisestä voimansa saanut jahti sai saaliinsa.

Monen fiksunoloisen ihmisen kommentit, Jyrki Katainen mukaan lukien, ovat joko suoraan tai epäsuorasti tuominneet Ilkka Kanervan käytöksen sopimattomaksi. Ehkä se sitä onkin, mutta mielestäni ei ole ihmisten asia antaa tuomioita toistensa intiimeimpiin elämänalueisiin kuuluvista tekemisistä, jos ne ovat aikuisten välisiä eivätkä loukkaa sovittuja pelisääntöjä, eli lakia. On luvallista ja jopa normaalia, että aikuiset seksuaalisesti aktiiviset ihmiset pyrkivät suhteisiin toistensa kanssa. Se on sallittua myös ministereille ja siinä saa käyttää hyväksi myös tekstiviestejä. Ei ole ihmisten asia tuomita, jos ministerin maku ja tapa toimia on omituinen. Ei ole myöskään ihmisten asia asettaa rajaa sille, kuinka aktiivinen saa olla tai kuinka suureksi omat tarpeensa saa kokea.

Poliittisen tuomion saa antaa, mutta se pitää tehdä vaaleissa, ei iltapäivälehdissä eikä YLE:n uutistoimituksessa.

Mielestäni ankaran tuomion ansaitsevat ne ihmiset, jotka tieten tahtoen tuovat julkiseen ruodintaan kahdenkeskiset viestit. Tuomiolle joutaa myös se mediaporukka, joka suostuu hämmentämään jostakin julkisuushakuisen pimun ja roskalehden keitoksesta sellaisen sopan, että hyvin työnsä hoitava ihminen joudutaan heittämään sen seurauksena pellolle.

Jos media ja nutturatädeiksi kutsumani miehet ja naiset asettavat näissä asioissa eri säännöt ns. julkisuuden henkilöille, tulemme näkemään Suomessakin julkkisten ja poliitikkojen vetäytymisen muurien taakse ja omiin klubeihinsa. Olisi todella ikävää koko tottumamme yhteiskunnan kannalta, jos ns. eliitti ei uskaltaisikaan enää toimia normaalisti tavallisen kansan parissa ja oikeastaan sen jäsenenä.

Ugh, minä olen sanani tästä asiasta sanonut.


----------------------------------------------------------------

Tekstiviestin isän mantteli velvoittaa minua ottamaan kantaa ulkoministeri Ilkka Kanervan viimeisimpään tekstiviestikohuun. Nutturatädit vihatkaa rauhassa, jos osuitte sivulleni, en välitä. Vaikka tädit eivät surffailisikaan netissä, jonkun tuntoja pääsen varmaan ärsyttämään, sillä Kanervan tuomitsevien joukkoon kuuluu erityisesti henkisiä nutturapäitä. Häpeäisitte itse ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Erityisesti ihmettelen äijäiässä olevien mediapomojen asennetta. Kuuntelin heidän keskusteluaan suosikkiohjelmassani Ykkösaamussa (Radio Yksi) eräänä aamuna. Keskustelussa olleiden lehtien edustajat paheksuvat sitä, että viriili mies lähettää vokotteluviestejä ihailemalleen naiselle! Kuunneltuani keskustelua päätin, että minunkin pitää osallistua keskusteluun vaikka edes täällä yksinäisessä blogissa.

En todellakaan voi käsittää sitä, kuinka aikuisen miehen lähettämistä tekstiviesteistä voi nousta sellainen haloo kuin on noussut. Paheksutaanko sitä, että on lähettänyt tekstiviestejä vai sitä, että on lähettänyt niitä itseään nuoremmalle aikuiselle naiselle? Vai sitäkö paheksutaan, että juuri Ilkka Kanerva lähettää tekstiviestejä naisille? Miksi Ike ei saisi lähettää tekstareita naisille, jotka häntä kiinnostavat? Miksi hän ei saisi olla kiinnostunut naisista, jotka kaikesta päätellen ovat osoittaneet ainakin jonkinlaista kiinnostusta olla kontaktissa? Olisiko tullut sanomista, jos hän olisi jättänyt työnsä hoitamatta ja käyttänyt aikaansa hakeutumalla oikeaan kontaktiin tavoittelemansa naisen kanssa? Eikö tekstiviestien käyttö olekaan sallittua toiminnan tehostamiseen, jos toiminta liittyy aikuisseurusteluun? Oliko tekstien sisältö jotenkin paheksuttavaa? Minä paheksun sitä, että joku on kiinnostunut kahden ihmisen välisten viestien sisällöstä.

Eikös Ilkka Kanervan käytös ole selitettävissä aivan yksinkertaisilla ja koko ihmiskuntaa koskevilla asioilla? Terveet ja seksuaaliseen enemmistöön kuuluvat miehet ovat kiinnostuneita naisista. Ei kai nyt tätä tosiasiaa pidä lähteä kieltämään? Miksi Paavo Lipposta pidetään naistenlehdissä sankarina, kun on onnistunut iskemään uusien lastensa äidiksi itseään runsaasti nuoremman naisen? Eikö hän lähettänytkään tekstiviestejä? Vai oliko nainen vain fiksumpi, eikä kertonut vakavaan suhteeseen johtaneista viesteistä lehdille? Olivatko viestit sittenkin suoraan suusta korvaan ja onko sellainen parempi kuin tekstiviesti?

Eikö terve seksuaaliseen enemmistöön kuuluva Ilkka Kanerva-niminen mies, ammatiltaan ulkoministeri, saisi olla kiinnostunut naisista? Eikö sitä saisi osoittaa lähettämällä tekstiviestejä? Jos nainen olisi ryhtynyt suhteeseen ja ehkä tullut jopa äidiksi, olisiko kohujutun sijasta myyty lehtiä romanssilla? Hyvä Ike, saa yrittää. Hävetköön nainen, joka vuodattaa ihailuviestit lehdille.

Montako tekstiviestiä saa lähettää? Onko 200 huonompi kuin 20? Itse olen lähettänyt yli 2000 tekstiviestiä rakastamalleni naiselle. Tosin hän lähetti ensimmäisen. Kuka aloitti Iken viestiketjun?

Sympatiat myös kaimalleni Vanhaselle. Inhottaa ihmiset, jotka tulevat kylkeen ja imevät hyödyn. En ole itse langennut sellaisiin. Olen joko osannut fiksummin valita naiseni tai olen verenimijöille hyödytön. Naistenne valinnasta en teitä Ike ja Vanhanen kehuisi, vai onko niin, että ne valitsivat teidät? Kun eivät muuksi saaneet, niin tekivät uhriksi.

Minulla ei muuten ole mitään tätejä vastaan. Heitäkin tarvitaan jo monet hyvät ystäväni taitavat kuulua heidän joukkoonsa. Eniten pännii se, että poliittisia pisteitä kerätäkseen äijätkin yhtyvät nutturapäätätien kuoroon. Vai onko tässäkin kansakunnan typeryydessä taas kysymys vain politiikasta? Demaripuskasta heitellään kikkaroita kokoomuksen suuntaan heti, kun sopiva tilaisuus tarjoutuu? Niistä pitäisi kansan rankaista seuraavissakin vaaleissa.

OK. Olihan se noloa, että Kanerva ensin kielsi koko jutun, mutta sehän oli på svenska ja väärinkäsityksen mahdollisuus oli olemassa. Mitä itse sanoisit, kun mikrofoni työnnetään kurkkuun ja kysytään vieraalla kielellä oletko syyllinen 200 tekstiviestin lähettämiseen julkisuutta hakevalle tanssitytölle? Minä olisin sanonut, että ”jaa, men de vaar mellan mei o henne.” Kotona ottaisin selkäsaunan, mutta sekin olisi vain minun ja Hänen välinen asia.