Tietokehitysmaa Suomi kiittää

Kansalaisen ja asiaa itsekin hämmentäneen ominaisuudessa kiitän Elinkeinoelämän valtuuskuntaa ja sen tietoyhteiskuntaselvitykseen osallistuneita (Matti Lehti, Risto Siilasmaa, Pekka Ala-Pietilä, Sari Baldauf ja Teppo Turkki) koko kehitysmaa Suomen puolesta. Eilen (25.11.2009) ja toivottavasti tänäänkin ovat uutiset antaneet runsaasti huomiota raportille, jonka mukaan Suomi on maiden välisessä vertailussa kaukana kärjestä, kehitysmaiden tasolla.

Asia ei ole uutinen kenellekään siihen paneutuneelle ja useat ovat vaatineet toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Professorit Paul Lillrank ja Olli Martikainen sekä Sitran nykyinen ja entinen yliasiamies Mikko Kosonen ja Esko Aho ovat kiinnittäneet julkisuudessa huomiota samoihin ongelmiin ja toisaalta tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin, joihin Suomenkin olisi syytä tarttua.

Vaikka asialla ovat olleet noinkin merkittävät näkijät ja osaajat, vasta nyt saa vakava asia riittävää näkyvyyttä. Ainakin Teppo Turkki, Risto Siilasmaa ja Matti Lehti olivat näyttävästi esillä sähköisillä kanavilla. Iloitsen siitä mahdollisuudesta, että asiat lopultakin päätetään laittaa kuntoon. Olen aikaisemmin tässä blogissani heittänyt turhautuneena hanskat Sitralle, mutta oikea osoite on tietenkin maan hallitus, jolta päätöksiä nyt tarvitaan.

Oikeat ohjukset, oikea maali, mutta mahtaako vieläkään osua

Kuulin uutisista myös Matti Vanhasen kommentteja, jotka olivat enimmäkseen Evan selvitystä myötäileviä. Korkean kaimani sanoissa vilahti kuitenkin yllättävä haaste: Mari Kiviniemi. Hän kuulemma vastaa niistä toimenpiteistä, joiden tuloksena kunnissa, niiden yhteistyöelimissä, valtionhallinnon eri haaroissa ja näiden alaisissa lukuisissa virastoissa ja laitoksissa aletaan toimia yhteiseen tietoarkkitehtuuriin perustuvalla parempaan kokonaisuuteen ja kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan toteutumiseen johtavalla tavalla.

Tohdin esittää lisähaasteen nyt ääneen päässeille vaikuttajille. Käykää Mari Kiviniemen kanssa hyvin, hyvin vakava keskustelu. En häntä tunne, mutta luen Ilkkaa, hämmästyttävän hyvää maakuntalehteä. Jokin viikko sitten kolumnissaan Mari Kiviniemi viittasi kintaalla kollegansa Paula Risikon ehdottamiin muutoksiin terveydenhuollon organisoimiseksi siten, että tehokkuuden parantamiselle tulisi paremmat edellytykset. Mari vetosi kuntien itsenäiseen päätösvaltaan järjestää vastuullaan olevia asioita. Tässä on juuri se kohta, joka pitää kääntää nurin. IT-valta pitää nyt keskittää ja todella päättäväisesti, aivan kuin Risto Sillasmaa ja Lehden Matti sanovat. Eikä vain valtionhallinnossa vaan valtion ja kuntien hallinnoissa, kaikessa mikä koskee yhteiskunnan palveluita kansalaisilleen.

Alas itsehääräämisvalta

Suvi Lindenillä oli itse asiassa hyvä ehdotus nimittää seuraavaan hallitukseen oma ministerinsä vastaamaan tietoyhteiskunnan toteuttamisen kannalta keskeisistä asioista. Miksi ei jo tässä hallituksessa? Itse en usko Mari Kiviniemen kykenevän tekemään tietoyhteiskunnan hyväksi mitään merkittävää. Osaamista ja tietoa siitä, mitä toimia tarvitaan, on hallitukselle nyt tarjolla. Kuunnelkaa ja tehkää saman tien. Ottakaa vaikka Lehden Matti väliaikaiseksi IT-ministeriksi.

Kun jotkut toimittajat kaikesta päätellen lukevat näitä yksinäisiä juttujani, vetoan myös teihin. Pitäkää Risto ja Lehden Matti kanavilla kunnes hiki alkaa virrata Vanhas-Matilta ja hänen kabinettinsa jäseniltä. Älkää tyytykö poliitikkojen selittelyihin ja hujan hajan oleviin muka-toimenpiteisiin, ennen kuin toimenpiteitä kehuvat oikeat osaajat. Vähintään yhtä kovaa jahdatkaa, kuin Ilkka Kanervan tekstareita tai vaalirahoitusta, jotta tarpeelliset muutokset tehtäisiin. Ministerit tuppaavat virittämään toimenpiteensä sen perusteella, minkä arvioivat parhaiten tuovan ääniä seuraavissa vaaleissa, mutta nyt ei maata voida johtaa siten. Uskon sitäpaitsi laajojen kansalaisjoukkojen olevan valmiit heittämään hyvästit eri hallinnonalojen, kuntien ja virastojen hääräämisvallalle ja antamaan tukensa niille, joilla on kyky taluttaa Suomi nykyaikaan.

Vetoaminen hallitusohjelmaankaan ei saa nyt pysäyttää muutosta. Siinä jokseenkin todetaan, että edellisen hallituskauden työ antoi riittävät ohjeet. Ja p**kat, sanoo sisälläni asuva kainuulaisjuntti.

Sikamaista, pöyristyttävää,….

En tuota parempaa otsikkoa keksi kuvaamaan tunnetta, jonka influenssarokotusten ruuhkautuminen aiheuttaa. Tekstiviesteillä ja kännyköillä voitaisiin rokotusajat porrastaa siten, ettei ruuhkia synny. Ne olisivat lähes kaikkien käytettävissä koska tahansa myös tähän tarpeeseen. Lisäksi tarvitaan hieman ohjelmistoja ja kytkentöjä tietojärjestelmissä, ei mitään kovin vaikeita.

Vaikeinta on, että tarvitaan myös uusi toimintatapa. Sen sijaan, että tuhat ihmistä toivotetaan jonottamaan, pitäisi heille lähettää tekstiviestillä vaikkapa vain jonotusnumero. Pidemmälle kehitetty palvelu voi lähettää jopa ehdotuksen rokotusajaksi ja vastaanottaa tiedon siitä, kelpaako aika vai ei. Jos aika ei kelpaa, yritetään toista aikaa ja kutsutaan viimeisenä keinona samaan jonoon kuin ne, joita ei kännyköillä tavoiteta. Finnair varaa asiakkailleen istumapaikat tällä menetelmällä ja säästää tarpeen asioida palvelutiskillä. Vuodessa säästetään kymmenet tuhannet tarpeettomat jonotukset tiskeille ja manuaalisesta palvelusta aiheutuvat kustannukset.

Tarvitaan myös tietojen rekisteröimistä, kännykkänumerot ja muut perustiedot systeemin muistiin. Valmiiden rekisterien puuttuessa voisi toimia samoin, kuin jonotkin rakennetaan. Sen sijaan, että laitetaan paikalliseen lehteen kutsu osallistua jonotustapahtumaan, pyydetäänkin lähettämään ilmoittautumisviesti. Tapahtumaketjun käynnistämiseen ei välttämättä tarvita muuta, kuin tyhjä viesti. Järjestelmä tunnistaa lähettävän numeron ja voi jatkaa asian käsittelyä. Prosessissa voi päästä nopeammin eteenpäin, kun lähettää tyhjän viestin sijasta tiedon siitä, mihin riskiryhmään tietää kuuluvansa, esimerkiksi A= imettävä äiti, B= pitkäaikaissairas, C= ikä. Mahdollisuuksia järjestää asia on useita.

Keksintö, jolla tuollaisessa palvelussa tarvittavat tekstaridialogit voidaan käsitellä, on nimeltään iSMS, eli älytekstiviesti. Se on oikeastaan tavallinen tekstari, äly on verkossa. Älytekstari mahdollistaa dialogin lisäksi moneen palveluun riittävän varman tunnistamisen ja se tekee palvelun käyttäjälleen äärimmäisen yksinkertaiseksi. Älytekstiviesti edellyttää yksinkertaisimmillaan vastaamista yhdellä kirjaimella tai numerolla saapuneisiin kysymyksiin. Käyttäjätunnuksia tai avainkoodeja ei tarvita. Jokaisessa kännykässä on kaikki tarpeelliset ominaisuudet jo olemassa ja kuka tahansa kännykän omistaja voi niitä käyttää välittömästi.

Edellä oleva on paitsi täyttä asiaa, myös mainos. Älytekstiviestipalveluita voi kysellä Ainacomista tai Bookitista. (http://www.ainacom.fi ja http://www.bookit.fi ). Se, että mainostan blogissani olemassa olevia tuotteita ja palveluita on poikkeuksellista. Rokotusjonot ovat kuitenkin osoitus siitä, että tieto paremmasta ei ole mennyt perille ja haluan tehdä oman osuuteni sen välittämiseksi. Myös Janne Vainio (linkki oikealla) puhuu bogissaan samasta asiasta.

Toinen mainos

Kun mainostamaan olen ryhtynyt, heitän vielä toisenkin. Toimin partnerina yhtiössä nimeltään LEADPartners. Huipputuotteemme VARJOTOIMINTA palvelee kaikkia sellaisia yrityksiä, joilla on haasteenaan joko lisääntyvä kilpailu tai toisinpäin: kilpailun puute. Varjotoiminnalla simuloidaan joko tunnistettua tai kuviteltua kilpailijaa. Se auttaa yritystä varautumaan paremmin kilpailuun tai liian vähäisen kilpailun tapauksessa ottamaan simuloinnin kautta vauhtia, jota hyvä kilpailu aina aiheuttaa. Jokaisen yrityksen pitäisi joskus käyttää LEADPartersin tarjoamaa työkalua. Uskallan panna oman maineeni likoon sen puolesta, että väline toimii. Hopi hopi! Vilkaise ensin LEADpartnersin sivuja http://www.leadpartners.fi