perjantai 30. lokakuuta 2009

Uskalla johtaa, perusinsinööri Miettinen

Jälki-PS: Katsokaa myös insinööri-Maran kommentti. Siinä on tarkoitustani tulkitsevaa viisautta enemmän kuin itse osasin kirjoittaa.

--------------------------------------------------------------

Perusinsinööri Veijo Miettinen on iskenyt tarinaa Tekniikka ja Talous-lehdessä ja sen edeltäjässä Insinööriuutisissa niin kauan kuin muistan. Jutut ovat usein ajankohtaiseen aiheeseen osuvia ja ainakin minun insinöörin sielua hyväileviä. Nyt oli julki nappisuoritus, johon seuraavan linkin pitäisi johtaa.

http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/veijo/article342443.ece?s=r&wtm=-30102009

Jos ette viitsi katsoa linkin taakse, tässä lyhyt yhteenveto. Veijo vertaa yritystoimintaa puutarhanhoitoon. Ekonomit ovat hyviä ottamaan irti puutarhan hedelmistä viimeisetkin mehut ja tuoton ehtyessä ymmärtävät lähteä ostamaan hedelmiä muualta, mistä nyt halvimmalla saavat. Juristit ymmärtävät hedelmiä kasvattavan puun arvon ja patentoivat sen lajikkeen. Jos kauppa ei käy toivotulla tavalla, he syyttävät kilpailijoita geenien kopioimisesta ja pyrkivät tekemään bisnestä käräjöimällä. Insinöörit ovat sen sijaan uteliaita kokeilemaan, kuinka lajikkeita voisi parantaa ja kehittävät uusia viljelymenetelmiä.

Juttu on tietenkin tarkoitettu huvittamaan, mutta sillä on oikeasti vakava sanoma. Jotta suomalaisella teollisella toiminnalla olisi edellytykset menestyä, yritysten johtoon pitäisi saada enemmän sellaista osaamista, joka ymmärtää yrityksen substanssin todelliset mahdollisuudet ja on valmis kokeilemaan sen rajoja liiketoiminnassa. Tai jos osaamista sattuu vielä olemaan, on valmis antamaan sille enemmän tilaa. Kyllä ekonomikin voi käsittää yrityksen substanssin, samoin juristi, mutta Veijon tapaan uskon, että nimenomaan insinöörit ovat taipuvaisia ymmärtämään paremmin yrityksen tuotteita ja niiden mahdollisuuksia kuin muut. Ekonomisteja olen oppinut kyllä kunnioittamaan silloin, kun pohditaan markkinointia: ”Kuka ja miksi näitä tuotteita hankkisi?” ei ole tyypillisesti insinöörin kysymys ja jonkun pitää sekin esittää.

Sain kirjoittaa esipuheen Minna Isoahon kesällä ilmestyneeseen kirjaan ”Uskalla johtaa. Haasta itsestään selvyydet”. Otsikko houkuttelee lukemaan ja kirja on hyvä. En kuitenkaan tuntenut etukäteen tarkasti kirjan sisältöä ja onnistuin rakentamaan siihen jännitettä. Omassa esipuheessani korostin johtajien toimialanäkemystä ja –osaamista. Minna puolestaan jossakin kohti kirjaa korostaa sitä, että toimialaosaamista ei johtamisessa tulisi liikaa korostaa. Eikä Minna ole yksin johtamisoppineiden joukossa.

Ei millään pahalla Minna ja muut johtamisen gurut, mutta monet nuoret johtajanklopit ottavat tuollaiset opit kirjaimellisesti ja pyrkivät tunkemaan todelliset osaajat kammioihinsa. Kaikkia organisaatiota pitäisi päinvastoin opettaa nostamaan osaajat esille ja kuuntelemaan mitä heillä on sanottavanaan. Totta on, etteivät asiantuntijat ole useinkaan parhaita organisaation johtajia, mutta parhaissa organisaatioissa osataan asiantuntijoille rakentaa myös sellaisia vaikutuskanavia, joissa oivallinen henkilöjohtaminen tai tenhoava puhetaito eivät ole välttämättömyyksiä.

Paras tapa varmistaa substanssiosaamisen vaikutus on edellyttää sitä ylimmältä johdolta. Suurimmat teollisuuden virheet perustuvat suuriin virhearviointeihin kokonaisen teollisuudenalan kehityksestä, ja suurimmat onnistumiset perustuvat oivaltavaan näkemykseen tulevasta. Esimerkiksi insinöörilähtöinen ”kännykkä kaikille” 1980-luvulla esitettynä ei todellakaan ollut itsestään selvyys, mutta se yhdisti muutaman avaintoimijan yhteisen vision taakse mahtavin tuloksin.

Annan tukeni perusinsinööri Miettiselle kansakunnan pelastamiseksi. Jos kokonaisena kansakuntana peesaisimme juuri koulusta päässeitä ekonomisteja ja juristeja, ei tulevaisuutemme näyttäisi hyvältä. Opit insinöörien päästämisestä yritysten puikkoihin löytyvät jopa Kalevalasta. Jos viisas Väinämöinen olisi meitä johtamassa, kuuntelisimme, mitä Seppo Ilmarinen voisi tehdä hyväksemme. Vaikka Väiski ei ollutkaan insinööri, vaan muusikko, hän ymmärsi osaajamiesten arvon. Kun hän tarvitsi rahantekokonetta Pohjolan naisten myötätunnon voittamiseksi, hän kutsui seppä Ilmarisen takomaan Sampoa. Kelvollisen vesikulkuneuvon rakentamiseksi hän kaivoi hommiin Antero Vipusen - Tuonelasta asti.

Ps. aiheen ulkopuolelta. Kun tekstissä kuitenkin puhutaan yhdestä kirjasta, niin mainostanpa toistakin. Hankkikaa ihmeessä Alpo Mannisen viikko sitten ilmestynyt ”Reppana”. Alposta on tulossa parin terapiakirjan jälkeen hyvää vauhtia oikea kirjailija. Yritin samoihin aikoihin lukea venäläisiä mestarikertojia, enkä jaksanut 30 sivua pidemmälle. Alpon kirjan kanssa ei ollut mitään ongelmia. Reppana on romaani, puuta heinää, mutta niin todellisen tuntuinen ja hyvin kerrottu, että tekisi mieli uskoa Alpon sepittämä ajankohtainen nykymiehen selviytymistarina todeksi.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Tekeekö Nokiakaan kaiken oikein?

Ps2. Jos joku vielä osuu tänne, kannattaa vilkaista myös kommentit jutun pohjalla. Juttuni herätti tavanomaista enemmän keskustelua, joten se täytti tehtävänsä. Minä kuuluun niihin, jotka uskovat elektroniikan, sulautettujen ohjelmistojen, designin ja ennen kaikkea palveluiden käyttämisen mahdollistavien välineiden ja ohjelmistojen voimaan. Itse palvelut ja sisällöt tuppaavat olemaan joko maksuttomia tai niitä toimittaa ne, jotka toimittavat palveluita myös vanhoin menetelmin - pankkipalvelut, media jne... Uskon myös siihen, että palveluista riippumaton väline on parempi, kuin sellainen, jonka kautta saa vain kyseiseen välineeseen integroidut palvelut. Mutta ei maailma ole mustavalkoinen ja se on poikkeuksia täynnä. Toivottavasti Nokia pysyy edelläkävijänä valtavirrassa, eikä sorru poikkeuksiin.

Ps. Pakko kommentoida omaa tekstiäni saamani palautteen vuoksi. En tietenkään ottanut huomioon sitä, että asiasta nousee keskustelua lehtien palstoilla asti ja lehtien otsikot revittävät asiaa pidemmälle kuin tarkoitin. Ikävistä lauseistani huolimatta vilpitön haluni on auttaa Nokiaa löytämään sellainen tapa kehittää internet-aikaan sopivaa toimintaa, että voimme taas kaikki Nokian ystävät olla iloisia menestyksestä. Uskon Nokian olevan todella hyvä niissä teknologioissa, joilla tehdään tarpeelliset laitteet, mutta omat kokemukseni sen palveluista ovat vielä huonot. Nokialla on tahtoa ja päättäväisyyttä tulla johtavaksi toimijaksi Internetissä, mutta se onnistuu vain, jos käyttäjän ensimmäiset kokemukset tukevat sitä. Siinä Nokialla on parantamista.

Älkääkä nyt lynkatko minua sen vuoksi, että potkin maailman parasta matkapuhelinten valmistajaa parempaan suoritukseen.

Matti

------------------------------------------

Otin edellisessä jutussani kantaa Soneran tekemisiin, vaikka ei pitäisi. Vielä vähemmän minun kuuluisi kommentoida Nokiaa, mutta nyt on tällainen ’sanonpa kuitenkin’ kausi meneillään. Ja takuulla kirjoitan hyvässä tarkoituksessa ja toivon, että olisin kritiikkini osalta väärässä.

Nokia on vuosia puhunut siitä, kuinka siitä tulee merkittävä toimija Internetin palveluissa. Minusta se on hyvin kyseenalainen linjaus. Nokia haastaa Googlea myöten monia sellaisia toimijoita, jotka jo ovat luoneet itselleen vahvan aseman netissä ja lisäksi koko sen flooran, joka netin hyödyntämiseksi kukoistaa. Netin menestyjät ovat paljon ketterämpiä toimimaan ja tuottamaan uusia asioita Internetin ehdoilla ja lisäksi ne ovat riippumattomia laitetoimittajista. Googlen palvelut pelaavat minkä tahansa puhelimen kautta.

Rikkomalla omaa fokustaan Nokia antaa tilaa Samsungille, Applelle ja ties kenelle. Ne nakertavat itselleen markkinaosuuksia perinteisillä Nokian aseilla, uusilla innovatiivisilla laitteilla. Niiden kautta voi puolestaan käyttää mitä tahansa netistä löytyvää palvelua. Nokia on jo menettänyt asemansa matkaviestimien edelläkävijänä. Markkinajohtajuus sillä lienee edelleen, ja toivon olevani väärässä pelätessäni senkin aseman horjuvan.

Mistä minä saan pontta kirjoittaa tätä? Seuraan jonkin verran markkinakehitystä ja kaikki ovat tietoisia Nokian vaikeuksista USA:ssa ja Samsung kuuluu päihittävän sen Venäjällä. Jotain nämäkin kertovat. Mitä enemmän kännykät ovat osa Internetiä, sitä merkitsevämpi on menestyminen USA:ssa. Huonoa menestystä ei voi kuitata sillä, etteivät jenkit ymmärrä hyvän päälle.

Vielä enemmän saan energiaa sanojeni taakse yrittämällä tulla mukaan Nokian strategiaan. Olen yrittänyt ottaa OVI-palvelua käyttööni suurimpana motiivinani se, että tarvitsen vakaan itselläni ikuisesti pysyvän laajakaistoihin ja operaattoreihin sitomattoman sähköpostin. Ajattelin, että Nokia toimijana ja sähköposti sen @ovi.com –domainissa voisi olla parempi valinta kuin gmail tai laajakaistaoperaattoreiden @24 tai @netikka.

Olen onnistunut rekisteröitymään, mutta en käyttämään palvelua. Tietokoneella minä pääsen sisään, mutta kännykkäni ilmoittaa jostakin serveriongelmasta. Sähköpostiosoitteeksi OVI tarjoaa käyttäjätunnuksestani serverin minulle vääntämää versiota, enkä osaa sitä muuksi muuttaa. Jostakin linkistä pääsin avaamaan itselleni uuden haluamani sähköpostiosoitteen, mutta en enää kykene toistamaan sisäänpääsyä siihen sähköpostiin. Nokian serverin minulle allokoimaan mailiin onnistun pääsemään, mutta sitä osoitetta en halua käyttää. Enkä jaksa enää painia asian kanssa.

Lähetin kysymyksen OVI:n kännykkäherjasta, enkä saa vastausta. Käyttövinkkitekstareita tulee kyllä, joten Nokia on minut noteerannut. Olen lukenut OVI:n ja Nokian sivuilta muiden käyttäjien kirjoittamia ongelma-ratkaisu-keskusteluja, mutta en löydä ratkaisua omaan ongelmaani. Joku voi väittää, että Nokia osaa, kaikki tieto löytyy sen sivuilta ja minä olen se, joka ei osaa. Minulla ei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia ottaa käyttööni koko joukkoa g-palveluita ja aktivoida itselleni ja puolisolleni laajakaistaoperaattorin sähköpostit, mutta Nokian kanssa tulee koko ajan vastaan pettymyksiä. Näissä asioissa olen maallikko, tavallinen testiasiakas. Testin tuloksena Nokia saa palvelutoimijana arvosanan 5 perinteisellä 4-10 kouluasteikolla. Parjatut operaattoritkin palvelevat asiakkaitaan paremmin. Jos meinaa profiloitua palvelufirmaksi, eivät sekavat nettisivut riitä, vaan kysyminen pitää tehdä helpoksi ja jokaiselle pitää vastata.

Armeijan johtajakoulutuksesta on jäänyt mieleeni yksi asia. Jos käsky ei mene perille, on vika aina käskyn antajassa. Se soveltuu tähänkin. Se on Nokian vika jos minä en osaa valjastaa käyttööni sen tarjoamia palveluita. Tekisitte vaan edelläkävijäkännyköitä ja tukisitte laitteidenne ominaisuuksilla kaikkien muiden tarjoamien palveluiden käyttämistä. Jos tekee mieli harjoitella Internet-toimijaa, kätkeytykää jonkun salanimen taakse, ettei mene maine myös kännykkävalmistajana. Vähän kuin Sonera teki nimimerkillään ZED. Se tosin töpeksi sitten muutenkin.

Nokia yrittää uudistua yritysostoin. Miksi sen piti mennä ostamaan hirvittävän kallis digikarttafirma, kun asiakkaat voivat ilmaiseksi ladata parempia karttoja ja toimivampia navigointiohjelmia? Nyt se kuuluu ostaneen matkailuaiheisen yhteisöpalvelun entisiltä työntekijöiltään. Vaikuttaa kaveripiirin vedätykseltä. Ostoksen kuvitellut hyödyt menevät menojaan, kun porukka kävelee ulos tai joku uusi innovatiivinen yhteisöilmiö tekee samat asiat ja paljon enemmän. Sitähän netissä tapahtuu koko ajan.