Kymmentä miljardia vuodessa ei tehdä herrojemme opeilla

En ole yleensä viisastellut aivan ajankohtaisista asioista, mutta tämänpäiväiset (2.3.2015) ”uutiset” - näkevämmät ovat tämän älynneet jo ajat sitten – Suomen todellisesta velkaantumisvauhdista ovat näppäimistön ääreen seisahduttavia. Todellinen julkisen talouden velkaantumisvauhti, siis edellisten hallitusten seuraaville perinnöksi jättämä työmaa, on kymmenen miljardia vuodessa. Vanhan ajattelutavan mukaisesti ja kai se edelleen jossakin määrin on pätevä, elämme lastemme kustannuksella. Teemme velkaa, jonka tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan.

Pankkiherra ja työnantajajärjestöjen herrat sitä kommentoivat sanomalla, että säästöjä pitää tehdä lisää ja yritystoiminnalle pitää antaa lisää verohuojennuksia. Niillä maa pelastuisi. En usko ja yhtälö on sitä paitsi mahdoton. Säästöt ovat jo sinällään vaikeita ja luopumalla lisää verotuloista tehdään hommasta ylivoimainen.

Yrityksiä ei vaivaa rahan puute vaan ideoiden puute! Maailma on pullollaan rahaa ja sitä riittäisi Suomenkin yrityksille, jos ne vain osaisivat kertoa, mitä tuottavaa sillä tekisivät. Nokialla oli aikanaan hyvä tarina, jota olen ollut itsekin punomassa. Sitä kannatti rahoittaa 90-luvun alun lamankin keskellä.

Hallitusherra vasemmistoa edustavasta puolueesta kertoo, että hallituksen toimet ovat juuri sellaisia, mitä tilanteessa tarvitaan ja jatkaa tilastoihin viitaten, että yhteisöveron kertymä on vähän ongelma. Tämä tarkoittaa saman virheen jatkamista, minkä Kataisen porukka teki heti kautensa aluksi. Kyllä tämä tästä, kunhan talous alkaa taas sujumaan ja verokertymät tulevat kuntoon. Näinhän se on, kun tilastoja tuijotetaan.

Hallitus ei kovin paljon puhu niistä toimista, joita tarvitaan, jotta talous alkaisi sujumaan ja joilla tilastot tulisivat siis kuntoon. Silloin on riskinä, että pankki- ja työnantajajärjestön herrojen ääni kuuluu liian vahvasti. Rahaa annetaan löysästi ilman, että yhtään uutta ajatusta siitä, mitä tuotteita, kenelle ja kuinka maailmalle voitaisiin tuottaa ja viedä.

Kyllä nyt pitäisi herrojenkin keskuudesta valita tekemään päätöksiä vain ne, jotka ymmärtävät antaa kaiken voitavansa sen helpottamiseksi, että kunnolliset kauan kantavat ideat saavat elää ja kukoistaa. Sitähän ei etukäteen tiedetä, mitkä ne parhaat ideat ovat. Markkinat sen päättävät, valitettavasti viiveellä.

Mutta siihen herroilla on mahdollisuus vaikuttaa, mikä ilmapiiri maassa vallitsee. Kuunnellaanko ja annetaanko palstatilaa tilastoja tuijottavalle ja uusia verohelpotuksia ruinaaville, vai niille, joilla saattaisi olla sanottavaa tuotteista, oikeasta tuottavasta työstä, palveluista ja vientimarkkinoista. Niillä maa pelastuu.

Tukevat toimenpiteet pitää kohdistaa lupaavimmille toimialoille ja vakavimmin otettaville tekijöille, niemis-jorityypeille (Jorma Nieminen, Nokian mobiiliteollisuuden isä), eikä jakaa verohelpotuksina kaikille.