maanantai 17. elokuuta 2009

Datayhteyspainajaisia

Ps2. Tämä on nurja paikka ps:ille, mutta sivut toimivat muutenkin LOT-periaatteella (last on top). Arvo on jättänyt juttuun arvokkaan kommentin, jonka ymmärrän täydellisesti. Vastakommentoin kuitenkin, että nyt kun tämä Nokian pikkuihme palvelee tarkoittamallani tavalla, uskon entistä vahvemmin, että kännykkäverkot voivat palvella kaikkien ajateltavissa olevien etäpalveluitteni yhteytenä. TV-kuva on se palvelu, joka toimii vedenjakajana: mobiiliyhteyksillä, mukaan lukien @450-verkko, TV:n katsominen tai videokuvan siirtäminen on vielä pitkään pioneerihenkisten räpeltämistä. LTE/4G tuo vedenjakajan uuteen paikkaan: enää HD-kuvaa varten tarvitaan omat radio- tai kaapeliverkot. Yritysten sisäiset tietojärjestelmät ja turvallisuuden erityispalvelut yms. ovat toki asia erikseen. Ne asettavat sellaisia vaatimuksia, joihin yleiseen käyttöön tarkoitetut mobiiliverkot eivät ehkä taivu.

Ps. Tarina sai onnellisen lopun. Painajaiseni loppui, kun rupesin epäilemään aiempien välineiden sotkevan uusien käyttöön ottamista. Kehumani toimintavarmuudeltaan junanvessaluokkaan kuuluvan SonyEricssonin ohjelma varasi sen com-portin, josta nokialainen olisi halunnut mennä ulos. Tein Söny-E:n ohjelmalle niks naks, ja kas, yhteys Noksun kautta toimi. Com-portin jäljille minut auttoi dna:n asiakaspalvelu, joka reippaasti ja hyvällä asenteella yritti auttaa. Kiitos ratkaisevasta vinkistä ja tiedoksi: ongelma ei ollut modeemikäskyissä eikä sp3:n ja Nokian epäsopivuudessa.


---------

Ottaa just nyt päähän. Nokia osaa kyllä radiot, mutta käyttäjäystävällisen ja käyttäjää viisaamman ohjelmiston tekeminen ei onnistu.

Kun olin isojen teleyritysten päivätyössä, sain uusia laitteita käyttööni aina, kun niitä oli tulossa ja yleensä kokeilin niiden mahdollistamia uusia palveluita ensimmäisten joukossa. Jos palvelu toimi ja vastasi tarpeitani, se jäi käyttöön. Jos ei, sai jäädä unohduksiin.

Olen ollut varovainen, suorastaan konservatiivinen, uusien mobiilipalveluiden käyttämisessä omalla kustannuksellani. Kesän mittaan olen kuitenkin yrittänyt sinnikkäästi tulla nykyaikaan. Harkinnan jälkeen päätin ensin kokeilla mokkulaa tai pikemminkin kyseisen operaattorin termein nettitikkua ja kun se kokeilu meni kiville, sitouduin kahdeksi vuodeksi tuttuun operaattoriin ja hankin sen subventoiman kännykän, pikkukapula N79:n.

Mokkulan tarve iski, kun yritin liikuskella ympäri Suomea kesälomahenkisesti ja samalla olla valmiina yritysten hallituksien touhuihin. Piti ottaa sähköpostista läppäriini isohkoja tiedostoja ”missä vaan, milloin vaan”. Kokemukset ovat kuin siitä kaikkien kokemasta painajaisesta, joissa jotakin mukavaa on muka tapahtumassa ja kaikki kuitenkin menee pieleen tai haihtuu pois.

Nettitikku kenkkuili heti kättelyssä, sillä koneeni ei suostunut lataamaan sen sisään kätkettyjä ohjelmia. Sain operaattorilta neuvon ladata ajurit valmistajan sivuilta. Niitäkään ei koneeni tunnistanut, mutta ystäväni koneessa tikku heräsi. Vaihdoimme koneita ja siirtelimme tiedostot puoleen ja toiseen.

Seuraava kokemus oli, että yhteys toimi joskus, mutta useimmiten ei. Yhteys näytti pelaavan kuten operaattorin mainoksessa vain kiinteässä kotikoneessani. Siihen yltää vakaa 3G-yhteys mutta myös Anvian piuha, jolloin mokkulaa ei tarvitaisi. Enonkosken mökillä, Suomussalmen autiotilalla ja kotini pihapiirissä eivät läppärin tikkuyhteydet toimineet kuin satunnaisesti.

Sain monen sähköpostin jälkeen ohjeet sopimuksen purkamiseksi. Luulin jo välillä joutuvani käräjäteitse nuljuilemaan irti 24 kk sopimuksestani.

Ongelmani oli alun perin se, että 3G-nokiani oli ryhtynyt keljuksi, eikä enää suostunut toimimaan PC:n modeemina eikä päivittämään kalenteria. Turvauduin jonkin aikaa vanhaan SonyEricssoniin, jonka kanssa ei ollut mitään hankaluuksia. Sen (P910i) kosketusnäyttöön ja monikäyttöiseen rullakytkimeen perustuva käyttöliittymä on aivan mahtava. Sen rinnalle minä sitä mokkulaa…

Kun mokkulakokeilu epäonnistui, yritin ilman tuloksia löytää vastaavaa SonyE:tä moderneilla radioyhteyksillä. Pitää olla mm. 900 MHz:n 3G, jolla operaattorini tarjoaa nopeita yhteyksiä minulle tärkeissä paikoissa.

Nokialla tarjontaa sen sijaan riitti ja se sai anteeksi aiemmat huonot kokemukseni tietokoneyhteyksistä. Vanha liittymäni, joka siis toimii hyvin kaikkialla missä pitääkin, sai 2 vuoden varman jatkoajan ja minä operaattorin osittain rahoittaman laitteen. Sen verran olen ehtinyt kokeilla, että itse laite on aivan mahtava, kun siinä on paidantaskukoossa kaikki yhteysmuodot mitä voi kuvitella tarvitsevansa, GPS, kartat, hyvä kamera. Peukalo on kipeänä kaikesta kokeilemisesta pienenpienillä näppäimillä ja silmiin sattuu pikkunäytön tihrustaminen kesämökin hämärässä.

Ja mökille tulee operaattoriltani 3G-yhteydet, kun se itseään Suomen kattavimmaksi 3G:ksi mainostama nettitikkuoperaattori ei antanut kuin takkuavan 2G:n. Sähköpostit ja uutissivut vilahtavat pienelle näytölle.

Kaikki ei kuitenkaan mene kuin pitää. Sitä en pidä kovin pahana, että tutulla ja moneen kertaan optimoidulla Seinäjoen ja mökkini välisellä reitillä GPS teetti 50 km lenkin ja olisi johtanut aivan harhaan monta kertaa, jos olisin kapulan sisältä kajattavaa tyttöä uskonut. Ihme sinänsä, että se näytti kartalta ihan oikeat paikat ja lähietäisyydellä opasti perille kohtuullista reittiä. Eikä tyttö laittanut hanskojaan tiskiin, vaikken totellutkaan. ”Pysy tällä tiellä” kuului pian sen jälkeen, kun uppiniskaisesti olin kääntynyt neuvosta piittaamatta väärään suuntaan.

Mutta samalla, kun huvittelen GPS-lelun ja karttojen kanssa, datayhteyspainajaiseni jatkuu. Kolme päivää olen painiskellut saadakseni puhelimen toimimaan modeemina ja nyt olen puhki. Kaikki parametrit on käännetty, ohjeet luettu ja keskustelupalstan vinkit pengottu. Todennäköisesti en vain älyä jotakin asetusta laittaa oikein, sillä kai puhelinta voi modeemina käyttää, kun kerran Nokian niin lupaa. Mielestäni vehkeiden pitäisi tajuta laittaa asetuksensa kohilleen, kun minä tökkään yhteyden muodostamista pyytävää ikonia.

6 kommenttia:

Arvo kirjoitti...

Matti, kaikella kunnioituksella, kyllä työkalut ammattilaisella pitäisi olla ammattilaistasoa: kännykät kännyköinä ja mökkilaajakaistaksi @450 ulkoisella antennilla. Monella on 2..3 telkkaria 2 autoa ja 2 asuntoa (se isompi ja se pienempi jossa on katiska rannassa), mutta kaikki kommunikoiti pitäisi olla yhdessä kapulassa. Ei tomi, ei nyt eikä koskaan, eikä ole tarpeen. Tuus AJK

LiisaK kirjoitti...

Minä taas ymmärrän teidän kummankin kommentteja ja toivon todella, että joku tekee puolestani sellaiset sovitukset, että saan paketin valmiina jostakin ja se todella toimii. Ei kai ole tarpeen, että meidän jokaisen pitäisi oli DI pystäkseen käyttämään palveluja hyväkseen. Minulla on nimittäin erittäin pitkä lista itse tekemiäni "tyhmiä kysymyksiä" erinäisten operaattorien asiakaspalveluihin, ja lopulta olen kuitenkin melkein aina joutunut itse kaivamaan tiedot jostakin ja käyttämään verkostoihini kuuluvien nuorten nörttien osaamista avukseni. Siinä sivussa olen tietysti myös itse oppinut jotakin, onneksi, mutta työlästä (ja välillä kallista) se on ollut. Arvolle lisään vielä, että muutkin kuin ammattilaiset tarvitsevat nykyään näitä työkaluja, jopa humanisti-isoäidit... Liisa

Ajattelija kirjoitti...

Omat onnistuneet nykyaikaan siirtymiset:

- Tämä blogspot bloggauspaikka
- Google Maps (ei jätä pulaan, ei lisenssiä, enemmän sisältöä kuin missään lisenssikartoissa, reitittää, löytää firmat, yms.)
- Google paketti puhelimeen (sis. Google haun, Gmail postit, kartat)
- MSN Messenger puhelimessa
- Nokia Ovi varauksella (ei niin hyvä kuin voisi olla, mutta myös hyödyllistä löytyy - omien kontaktien backup ja kalenterin pitäminen myös saitilla)

Ja ruusuja Nokialle esim. e71 puhelimesta, risuja nimenomaan myös tuosta softapuolesta ja esimerkiksi koko käyttöliittymää vaivaavasta hitaudesta.

Mitä haen edelleen:
- nopea, alle 15 sekunnin viiveellä sähköpostin saapumisesta päivittyvä mailijärjestelmä (ei Blackberryn hinnoissa, ilmainen tottakai paras)
- nopeamman käyttöliittymän puhelinta, koko käyttöjärjestelmä saisi muistuttaa enemmän siltä osalta kultaisia ensimmäisiä puhelimia (vasteajat olivat luokkaa HETI, nykyään 3-5 sekuntia)

Ajattelija kirjoitti...

Tulee muuten mieleen tästä kaikesta, että mielenkiintoista on huomata teknologian antavan aina vain osavastauksia. Se lienee jonkinlainen perustotuus - ainakin toistaiseksi. Kutsuin joskus itse sitä rubiikinkuutioilmiöksi: kun saat tietyt värit näkymään, menetät toiset näkyvistä. Ja käytännössä se on juuri kompromissien tekemistä, sovittelua. Muisti ei ole rajattoman kokoinen, puhelimen käyttöjärjestelmän nopeus on rajallinen, verkko on rajattu sekä nopeudessa että ulottuvuudessa; jne. Kun kännykkään laitetaan enemmän ominaisuuksia, sen käytettävyys muuttuu yleensä hankalammaksi. Jos haluaa hyödyntää nopeampaa nettiä, se maksaa. Aina ei tiedä tukeeko puhelin juuri tietty esimerkiksi sähköpostitilin käyttämää protokollaa. Mutta onko mahdollista että kuitenkin ollaan menossa kohti näennäisesti "rajatonta" viestintää ja teknologiaa? Jossa näillä tekijöillä ei olisi enää niin suurta merkitystä, ja teknologia muuttuisi enemmän osaksi luonnollista kommunikointia. Pidin Nokia e71:ssa eniten siitä, että iso osa ohjelmista oli esiasennettuja. Opiskelin puhelimen käytännössä vain nappeja painelemalla, tutkimalla ruutua, ohjeita. Ja harvoin edes tarvitsi lukea, sen kuin käytti vaan. No sitten tuli isoja ongelmia myös vastaan, joissa tätä säätämistä riittää ihan savotaksi asti.. Tuttua.

Matti Makkonen kirjoitti...

Ajattelijan ajatus rubikin kuutiosta on kiehtova. Itselläni on usein sama tunne monessa asiassa. Asian voi ymmärtää yhdeltä kantilta, mutta toinen kantti on sekaisin. Hyvä tilanne, sillä jos kuutio olisi valmis, se pitäisi taas sekoittaa, jotta elämä jatkuisi..

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoista tietoa