Jenkkiperäisten konsulttiopusten viljelemä käsitys visiosta on sama, jota eräissä menestyneissä yrityksissä nimitetään strategiseksi tahtotilaksi. Yritysten strategiassa se on usein muotoa "vuonna 2011 olemme johtava xxx". Hämmästyttävän usein sen perustaksi ei esitetä minkäänlaisia markkinanäkymiä tai uskottavaa näkemystä tulevasta kehityksestä. Näin visio jää ilman kytkentää todellisuuteen ja se joutaa kategoriaan "herrojen haaveet".
Minä yritän käsitteiden vastavirtaan. Yrityksellä, jolla ei ole uskottavaa näkemystä tulevaisuuden palvelutarpeista, markkinoista tai teknologioista, ei ole visiota, vaikka se kuinka näkisi itsensä tulevana markkinajohtajana. Uskottava on sellainen visio, jonka voi perustella ja johon myös muut voivat uskoa.
Esimerkiksi kelpaa matkaviestinnän visio 80-lopulta: "Jokaisella suomalaisella on jonain päivänä oma matkapuhelin". Eihän siihen tietenkään kaikki uskoneet ja kehitystä vastaan jurnuttaneita oli paljon. Vision toteutuminen merkitsi monelle vallankumousta. Siihen uskoneiden voima oli kuitenkin valtava. Samaan "juoneen" yhtyivät matkapuhelinverkkoja ja -palveluita operoineiden lisäksi Nokia kilpailijoineen ja vahvat kansainväliset yhteistyöorganisaatiot ja kaikkein tärkeimmät vaikuttajat, eli nopeasti kasvanut asiakaskunta.
Johtamallani Telen matkapuhelinyksiköllä, joka oli yhteisen vision kantava voima Suomessa ja edelläkävijä kansainvälisesti, oli myös oma strateginen tahtotilansa - olla ehdoton markkinajohtaja. Jos konsultit olisivat saaneet häärätä tai liian usea olisi lukenet amerikkalaiset bisnesopukset, olisi sitä kutsuttu visioksi ja vaikuttaminen koko toimialan kehitykseen yhteisen jaetun vision avulla olisi jäänyt muille.
Finnetillä on nyt visio ja onnittelen heitä siitä. Sen toteutuminen merkitsisi renessanssia perinteiselle puhelinpalvelulle. Kun nosti luurin ja pyöritti kampea, vastasi operaattori ja yhdisti puhelun tai toimitti palvelun. Tulevaisuuden luuri on näppäimistö ja näyttö, operaattorin virkaa hoitaa mahtava älyverkko, "supermatrix".
Visio on melko samanlainen, jota tarjosin Soneraksi muuttuneelle Telelle joskus 90-luvun puolivälissä ja sen jälkeen. Kutsuin sitä nimellä "Pena" ja joissakin yhteyksissä sen otsikko oli "valintaäänestä valikoksi". Pena tarkoitti liittymää eli verkon käyttöoikeutta, joka hoiteli asiakkaalle yhteyksien kytkemisen lisäksi mm. poissaolopäivystystä ja tulevaisuudessa yhä enemmän automaattisia tehtäviä. Siis liittymästä piti tuleman PErsonal Network Assistance. Se lähettää omistajalleen "luuria" nostettaessa valintaäänen sijasta valikon (MyView), josta halutut palvelut saa klikata.
Minäpä lopetan tähän, mutta lupaan palata asiaan. Kerron kuinka Sonera ryssi vision ja kuinka uskon Finnetin visiolle käyvän. Kaikki hyvätkään visiot eivät nimittäin toteudu.
Ps. Pyysin ja sain apua muutamalta tuttavalta otsikossa olevan savonkielisen viännöksen kirjoittamistavasta. Kiitos. Savo on monimuotoinen kieli ja yhtä oikeaa tapaa ei liene olemassakaan.
1 kommentti:
Moi Matti.
Pielaveillä sanottas otsikossa
"Visijoita vae herroje huaveita?"
Savo viäntyy kovasti eri tavoilla eri paikoissa. Joten yhtä esitysmuotoa ei liene olemassa
Hyvää kevään jatkoa, täällä Lohjalla laulaa satakieli
Lähetä kommentti