Uskomaton uhka Brysselistä

Brysselistä kuuluu kummia. EU:n uusi maksupalvelulaki uhkaa estää sellaisten palveluiden tuottamisen, jonka avulla suomalaiset ovat voineet maksaa mm. ratikkalippunsa kätevästi kännykällä. On olemassa satoja muita palvelusovelluksia, joissa kännykän käyttäminen maksamiseen tehostaisi toimintaa ja palvelisi ihmisiä paremmin.

(http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/85294-eusta-uhka-suomen-kannykkalipuille)

Kysymys kiteytyy kuulema siihen, kuuluuko kännykkämaksaminen maksupalvelulain piiriin vai onko se lisäarvopalvelu, jonka saa käyttöönsä kännykällä. Suomalaisen lain valmistelijan mielestä kännykällä maksaminen ei tuo lisäarvoa.

Nyt ovat lain valmistelijat tuijottaneet puskiin ja lillukanvarsiin niin, että ovat kadottaneet metsän näkyvistä. On käsittämätöntä, että asiakkaat pakotetaan aikaan ennen kännykkämaksamista, tai että palveluiden kehittäjiä vaaditaan tekemään turhia muutoksia toimiviin kännykkämaksamisen konsepteihin, jotta ne muka tuottaisivat lisäarvoa.

Kännykällä maksaminen sinänsä on lisäarvopalvelu: laite on aina mukana, se kykenee välittämään maksua ja suoritetta tarkoittavat tiedot suoraan palvelun tarjoajan ja asiakkaan välillä. Mikään muu systeemi ei sitä tee ilman, että väliin rakennetaan kassajärjestelmiä, käteislippaita, luottokortin lukijoita jne.

Eikö toiminnan tehostaminen kätevällä ja mutkattomalla menetelmällä muka tuo lisäarvoa? Haloo haloo EU-byrokraatit ja heidän seurailijansa! Tässä lienee taaskin kysymys siitä, että ne, joilla on ollut ikimuistoinen oikeus toimia maksutapahtumien käsittelijänä ja välittäjänä, ovat lobanneet byrokraattien päät sekaisin. Vanhojen maksusysteemien haltijoiden pönkittäminen haiskahtaa halulta pitää yllä kuivalle maalle rakennettuja siltoja ja siltamaksuja. Ei saa kiertää oikopolkujen kautta!

Minulla on lain valmistelijoille vinkki. Ottakaa oppia telepalveluita koskevista pykälistä tai kuunnelkaa niitä, jotka valmistelevat postipalvelulakia. Telepalveluita ja postipalveluita koskevissa pykälissä tunnetaan käsite 'yleispalveluvelvoite'. Sen soveltaminen maksupalveluihin tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että perinteisiä maksupalveluita tuottavat velvoitetaan tuottamaan palvelunsa EU:n määrittelemällä tavalla ja että julkisten palvelutapahtumien tuottajat velvoitettaisiin tarjoamaan joku yleisvelvoitteen mukaisista maksutavoista. Näin kaikki EU-kansalaiset voisivat kaikkialla EU:n alueella saada palvelunsa, mutta tällä tasa-arvotavoitteella ei häirittäisi niitä, jotka haluavat kehittää ja käyttää kehitystä eteenpäin vieviä ja markkinoiden rajoja kokeilevia uusia toimintamalleja.