Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2010!

Ensimmäinen täysi vuoteni asukkaana täällä pohjalaisten joukossa on takana ja on aika tehdä siitä ja kuluneesta vuodesta muutenkin itselleni tiliä.

Aivan aluksi haluan sanoa, että minut on vastaanotettu hyvin ja olen viihtynyt erinomaisesti. Olen saanut lähimaisemista myös hieman töitä Anvian, eli entisen Vaasan Läänin Puhelimen hallituksessa. Lähes joka viikko olen kuitenkin käynyt leipää kinuamassa myös pääkaupunkiseudulla. Pendolinot ja IC:t ovat tulleet tutuiksi. Onnekseni ne ovat yleensä kulkeneet luvatussa aikataulussa ja nopeimmillaan matka on sujunut kahdessa ja puolessa tunnissa. Elämä on muutenkin ollut hyvin uusilla raiteillaan.

AinaCom, Anvia, Bookit, FountainPark, Ixonos, Itella, LEADPartners, NSN, Keski-Suomen Yrittäjät, Keski-Suomen liitto, Laurea ammattikorkeakoulu,… Kiitos teille kaikille yhteistyöstä. Kaikkien kanssa on ollut mukava tehdä töitä. Lähinnä tämän blogini välityksellä olen saanut olla mukana keskustelemassa myös tietoyhteiskunnan haasteista. Samat teemat saivat hyvää julkisuutta marraskuussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin perusteella. Myös Blogini sai julkista huomiota, kun kehtasin arvostella Nokian strategiaa. Hyvät mielessäni sen kuitenkin tein. Mielestäni avoin keskustelu on hyväksi myös entiselle työnantajalleni.

Vielä hieman siviiliasioista. Seinäjoen maastopyöräreitit ja talven ladut tulivat tutuiksi, suppilovahveroita löytyi ja paikalliset kaupat ja kuppilat tiedän. Mitäpä mies muuta tarvitsee viihtyäkseen hyvän seuran lisäksi? Äijätöitä tein sen verran, että veistelin ja pystytin mökillä halkovajan paikalla kasvaneista puista. Kiitos ystävä-Maralle ja poika-Antille avusta. Toivottavasti vaja kestää talven rasitukset ja puutavara pysyy kauan hiilinielussaan.

Muita mökkielämän saavutuksia oli yhden norpan näkeminen myös tänä kesänä. Karhuhavaintokin tuli - yksi marjainen jätös saaressa Joutenvedellä. Samassa saaressa kasvoi osterivinokkaita, niin luulen. Vinoja, valkoisia ja hyviä olivat ainakin.

Suomussalmen lakkasoilla tuoreisiin karhun jälkiin on helppo osua. Viime kesänä ei lakkoja ollut ja karhut saivat puolestamme olla rauhassa. Ensimmäisen kerran vuoden 1972 jälkeen vietin juhannuksen synnyinseudullani Suomussalmella. Vettä satoi, haitari soi ja hauskaa oli.

Nauttikaa arvokkaasti elämästänne, kalleimmasta lahjastanne.

Makkos-Matti