Takaisin vaakamestarin aikaan

Ajoin fillarilla asemalle ja kiinnitin huomiota Seinäjoen vanhan omakotialueen kadunnimiin. Vaakamestarinkadun kohdalla sain päähäni pohtia aikaa, jolloin oli vaakamestareita. En oikeasti tiedä mitä sellaiset ovat tehneet, mutta kuvittelen heidän olleen rautatielaitoksen palveluksessa, koska muutkin kadunnimet viittasivat rautatieammatteihin: Ratamestarinkatu, Ratavartijankatu, Jarrumiehenkatu,…

Vaakamestarit ovat varmaankin olleet korkeasti arvostettuja spesialisteja, alansa erikoistuntijoita ja vastuullisia asiansa hoitajia. Kuvittelen vaa’an olleen järeän vehkeen, jolla on punnittu junan vaunuja ja niiden kuormia. Vaakamestariksi on päässyt henkilö, joka tuntee välineen ja kykenee sen myös tarvittaessa kunnostamaan, jos ei aivan kotikonsteilla, niin kuitenkin lähietäisyydeltä löytyvien keinojen avulla.

Kun mieli kulkee pyörää polkiessa tuollaisissa asioissa, on herkkyyttä myös vähän syvällisempään ajatteluun. Ajan kuluessa tapahtuneet muutokset ovat valtavia ja ne ovat vaikuttaneet ihmisten elämään paljon enemmän kuin kadonneina ammattinimikkeinä. Tekniset välineet ovat yhä mutkikkaampia ja niiden toimivuus on kiinni globaaleilla markkinoilla toimivista yrityksistä ja niiden verkostoista – toisista globaaleista toimijoista, joilta hankitaan komponentteja ja ohjelmistoja.

Vaakamestarilla on ollut käytettävissään oman ammattitaitonsa lisäksi kumppaneiden verkosto, aivan kuten nykyisilläkin yrityksillä ja yrittäjillä kuuluu olla. Harvassa asiassa voi toimia aivan yksin. Siinä missä vaakamestarin kumppanit olivat kävelyetäisyydellä olevia muita ammattimiehiä, ovat nykyisten mestareiden kumppanit sähköpostin, Internetin ja lentomatkojen takana. Maailma on globaali verkosto, jossa lähes kaikki riippuu lähes kaikesta muusta.

Niin se on ollut aina, asiat riippuvat toisistaan ja vaikuttavat toisiinsa. Nyt asiat ovat kaukana, eikä niistä vastuussa olevia ihmisiä tunneta. Ne lainalaisuudet, joiden varassa verkoston jäsenet toimivat, ovat hämäriä ja muuttuvat nopeasti. Vaakamestareiden aikaan asiat muuttuivat hitaammin ja niihin vaikuttavat ihmiset tunsivat toisensa.

Kehityksen pyörä ei anna meidän palata menneisyyteen. Tuli kuitenkin mieleeni, että jospa kehitys tekisikin täyden ympyrän. Palaisimme joissakin asioissa takaisin aikaan, jolloin asiat hoituivat läheltä löytyvien kumppanien kanssa ja globaaleita asioita käytettäisiin perushyödykkeinä, vastaavasti kuin vettä ja ilmaa, joiden globaalisuus on myötäsyntyistä. Internetistä on jo tullut globaali väline, jonka avulla kaikki tieto on kaikkialla aina käytettävissä.

Visioni onkin, että samalla kun tekniset keinot kehittyvät yhä kauemmaksi vaakamestarin ajoista ja ihmisten kontakti niihin muuttuu yhä etäisemmäksi, niistä tulee kuin ilmaa ja vettä. Niitä käytetään itsestään selvyyksinä ja ihmiset suuntaavat oman toimintansa asioihin, joita heillä on mahdollisuus vaikuttaa.

Vaakamestarin tavoin tällaisessa yhteisössä on mestareita, jotka osaavat käytännön asioita. Kuinka vaihdetaan lamppu, kaadetaan puu, rakennetaan maja tai valmistetaan ruokaa. Tai kuinka pidetään huolta, että katukyltit ovat suorassa. Käden taidot ovat usein korkeammalle arvostettuja kuin teoreettiset tiedot. Oletteko kuulleet seuraavaa? ”Lukioon joutuvat ne, jotka eivät pääse ammattikouluun.” Minä kuulin sen asiantuntijalta, 25-vuotiaalta nuorelta mieheltä. Tämä on tietenkin kärjistys, mutta se kuvastaa tapahtumassa olevaa muutosta.

Ihmisten välinen vuorovaikutus lisääntyy. Ihmiskontakteja löytyy netistäkin, mutta erityisen mielenkiintoisia tulevat olemaan sellaiset ihmiset, joita voi kosketella, joiden hajun tai tuoksun voi aistia ja joiden kanssa voi syödä, juoda ja nauraa. Ja paljon muuta.

Teknologiaa ja kaiken maailman tietoa on tarjolla pian niin paljon, että mitään rajoituksia ei ole. Voidaan keskittyä sisältöön ja merkityksiin. Ihmiselle merkittävin asia on ihminen. Mitä muuta tarkoitusta elämällä voisi lopulta olla kuin elämä itse?


Tämä tällä kertaa Seinäjoen kadunnimistä. Olen pitänyt tavoitteenani vähintään kerran kuukaudessa tuikata jotakin tänne blogiini. Huhtikuussa meni viime hetkeen. Palaan tänne mökillä viettämäni Vapun jälkeen. Siellä elämän keskipisteenä ovat edellisinä vappuina olleet kevätkonserttiin yltyvät sammakot.