keskiviikko 20. elokuuta 2008

Vakavaa asiaa päättäjille

Jos joku päättäjä, vaikuttaja tai poliitikko osuu sivuilleni, lukekoon tämän tekstin lopussa olevan osuuden, jossa taas kerran ratkaisen julkisten palveluiden tehokkaan ja laadukkaan tuottamisen ongelman.

Mutta ensin päivitykset kesän kulumisesta. Eilen elokuun 19. päivänä kuulin jonkun toivottavan kokouksen päätteeksi hyvää syksyn jatkoa. Se herätti vastakommentin, jossa todettiin kesääkin vielä odoteltavan.

Minulla kesää on ollut, minkä voi havaita myös tästä lomaa viettäneestä blogintapaisesta. Ei ole riittänyt tarmoa panostaa mahdollisten lukijoiden viihdyttämiseen tai oman ilmaisutahdon purkamiseen, kun touhua on ollut muutenkin. Olen matkustanut Suomea ristiin rastiin monikulmiossa, jonka muodostavat Järvenpää, Enonkoski, Suomussalmi, Oulu ja Seinäjoki.


Eemeli Heikkinen ja Free Fall Suomussalmi Rockissa 26.7.2008. Varmaa Idols-ainesta jo nyt!


Koen paljon kulkemiseni vuoksi välillä huonoa omatuntoa, sillä huolimatta kevyestä kaasujalastani ja naftapihistä autostani olen osallistunut vähintään miehekkäästi haasteen rakentamiseen tuleville sukupolville. Kun tämä sukupolvi tupruttaa fossiiliset polttoaineet savuna ilmaan jää tuleville energian tuottamisen haasteen lisäksi kasvihuone, jossa kylmä ja kuuma, kosteus ja kuivuus sekä tuulet ja tyyni jakautuvat aivan toisin kuin nyt. Olen kuitenkin optimisti. Vai pessimistikö? Päättele itse seuraavasta.

Ensinnäkin kaikki maasta löytyvä polttoaine tullaan polttamaan. Jos me emme tee sitä, pitävät kiinalaiset, jenkit ja venäläiset huolta loppujen öljyvarojen hyödyntämisestä. Lopuista pisaroista saatetaan tapellakin. Pihtailu ei siis ratkaise ongelmaa. Korkeintaan voimme hieman hidastaa kehitystä. Toisaalta uskon, että ongelmiin löytyy ratkaisuja, vaikka paljon keksimistä ja sopeutumista se tulee vaatimaan.

Muutama sana reissuistani. Niistä jokaisella on ollut tarkoituksensa. Järvenpäässä ja pääkaupunkiseudulla joudun käymään vähäisten ansiotöitteni vuoksi. Seinäjoella minulla on kumppani ja "huoltopiste", jossa käyn mm. pyykkikassin kanssa. Enonkoskella on mökki, melontavedet ja marjamaat - mustikoita ja todella paljon vadelmia tänä vuonna.

Suomussalmi on alkukotini, jonka olen onnellisten sattumien kautta löytänyt uudestaan kymmenien vuosien poissaolon jälkeen. Siellä on ihan pakko käydä vähintäänkin heinä-elokuun vaihteessa, jolloin rock-tapahtuma kokoaa nykyiset ja entiset suomussalmelaiset. (http://suomussalmirock.suntuubi.com/?cat=1)

On lähes käsittämätöntä, että päällisin puolin melko ukottuneella ja akottuneella korpiseudulla voi nousta esiintymislavalle kymmeniä eri vuosikertaa edustavia niin energisiä ja tasokkaita yhtyeitä, joilla on ainakin jossakin määrin paikallinen tausta. Ehdoton suosikkini on ollut Trial and Error, joka perustettiin ensimmäisen kerran 60-luvun lopulla koulukavereitteni toimesta. Papat ovat kehittyneet vuosien varrella kukin tahoillaan eri kokoonpanoissa niin, että kokoontuessaan jälleen yhteen heidän soittonsa pärjää mille tahansa kotimaiselle blues-rock-linjan yhtyeelle.

Uusin suosikkini on kuitenkin Free Fall, kymmen ikävuoden kahta puolta olevat pojat, jotka saivat yleisön villiintymään. Runsaista aplodeista huolimatta pojat soittivat vain sen minkä olivat aikoneet. Saataa olla, että eivät vielä olleet ehtineet muuta opetellakaan, mutta heistä kuullaan vielä paljon. Olivat kuulemma soittaneet samoin tuloksin myös Heikki Kovalainen Karting Racen aikana.

Toinen etenkin naispuoliseen yleisöön vedonnut muusikko ja mahtava lavaesiintyjä oli Tatu Romppainen ja yhtye Nurmikonleikkaajat.


Kuvassa Tatu Romppainen ja villitsemiänsä 60-luvun nuoria.

Sitten vähän vakavaa asiaa suosikkiaiheestani, yhteiskunnan palveluiden tuottamisesta. On aivan p:stä, että monet Kainuun hallintomallin vuoksi keskitetyt palvelut pitää nykyään hakea Kajjaanista asti, kun ne ennen sai kotikunnan keskustasta. Yksi ikätoverini on saanut pitää työnsä alun perin Suomussalmella hoitamassaan palvelutehtävässä, mutta sen vuoksi hänen on matkustettava päivittäin toimipisteeseen Kajaaniin yli sadan kilometrin päähän. Vielä hölmömpää on, kun kuntalaiset sitten menevät perässä palvelua hakemaan. Matkaa kunnan perukoilta tulee jo parisataa kilometriä.

Keskittäminen on sinänsä oikein, mutta sen avulla pitäisi hallinnon palveluita parantaa ja kehittää eikä näivettää. Oikea ratkaisu lähtee hallinnon (=päälliköiden ja muiden kuvion pyörittämisestä vastaavien) ja palveluiden kehittämisen keskittämisestä, mutta palveluiden jakelun hajauttamisesta ja viemisestä ihmisten lähelle. Keinoja ovat palveluiden jakaminen sähköisesti ja eri hallintoalojen palveluiden jakaminen samalta tiskiltä. Suomussalmelta pendelöi Kajaaniin palveluita tuottamaan varmaan monet muutkin kuin kuulemani tuttava. Nämä henkilöt voisivat tuottaa palveluita yhteisessä toimipisteessä, johon tilat löytyvät varmaan vaikka kunnantalolta. Ei pitäisi olla vaikeaa järjestää sinne sellaiset etätyöskentelyvehkeet, joilla kaikkien Kajaaniin keskityksen kohteena olleiden virastojen hommat onnistuisivat hyvin. Kunta voisi tarjoutua olemaan se hallinnollinen yksikkö, joka ottaisi "kaikkien palveluiden jakelijan" roolin omalla alueellaan. Ja jos se ei sovi, löytyy varmasti yrittäjä, joka postipalveluiden jakelun tavoin haluaisi tarjota jakelukanavan viranomaispalveluille.

Jos joku vielä kehtaa väittää, että sähköiset palvelut ovat se syöpä, joka vie työpaikat ja tekee elämän konemaiseksi ja kylmäksi, miettiköön niitä vaihtoehtoja, joita Kainuun hallintomalli on tähän asti näyttänyt. Siihen ei ole tällä yhteiskunnalla varaa, että kaikkien palveluiden kaikki toiminnot olisi hajautettu jokaiseen kuntaan. Mutta nettipalveluiden lisäksi jokaisessa kunnassa pitäisi olla varaa edes yhteen palvelutiskiin, jossa saisi hoidetuksi kaikki viranomaisasiansa tai ainakin annetuksi ne hoidettavaksi. Ilman sähköisten välineiden viisasta käyttöä keskittäminen tarkoittaa samaa kuin pois ottaminen ja vieminen kauas. Etätyöstä puhuminen pitäisi kääntää ympäri ja alkaa puhumaan lähityöstä, jota voidaan tehdä nykyaikaista teknologiaa hyödyntävien menetelmien ansiosta ilman, että tehokkuutta menetetään.

Suomi on sähköisten palveluiden käytössä maailmantilastossa jossakin sijoilla 40 - 50. Hävetkäämme.

Ps. Yksi hyvä syy matkusteluun näkyy tässä osoitteessa: http://evekari.blogspot.com. Sivuilla on Oulussa häitään viettäneen nuoren parin pyynnöstä ottamiani valokuvia ensisijaisesti häävieraiden katsottavaksi. Käypä kuokkimassa, jos kiinnostaa. Häät olivat niin kauniit, että kuvia kyllä kehtaa näyttää ja katsoa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

miksi ei:)